sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Tästä(kö) se alkaa....

Talo no. 23
Ajatus Blogin kirjoitamisesta on muhinut mielessäni jo pitkään, kuukausia jopa vuoden. Teen paljon käsilläni;  neulon, ompelen, remppaan ja  tuunaan, pidän leipomisesta, varsinkin kakkujen tekemisestä ja kokkailusta. Tästä syystä ystäväni ovat monesti  kysyneet pidänkö blogia ja miksi en? Kovasti kyllä seuraan muiden blogeja,saan niistä inspiraatioita ja ideoita, mutta olisiko aika nyt kypsä myös ihan omalle blogille? Voisinko minäkin antaa/ jakaa ideoita myös muille? Monet kysymykset, ajatukset ja jopa epäilyt omista taidoista ovat risteilleet mielessäni ja nyt päätös on tehty.

 Tästä blogini nyt sitten alkaa...

Ensin piti keksiä blogille nimi. Vaihtoehdot ovat pyörineet mielessä ja aina ne on jossain vaiheessa tuntuneet tylsiltä tai rajoittavilta, koska kyseessä on koko elämäni reperttuaari. Yhtenä päivänä ajaessani kotipihaan, talon numerokyltti osui silmääni ja *bling* siinähän se! Ollut kokoajan ja niin lähellä! Nimen alle sopii kaikki; niin rempat, tuunailut, käsityöt kuin kokkailut ja leivontakin; kaikki mitä talossa ja vähän sen ulkopuolellakin tapahtuu. Lisänä omat ajatukset ja mietteet arkisten asioiden tiimoilta. Pääpaino kuitekin kädentaitojen tuloksilla. Blogissa pääosassa olen minä itse, sivuosissa 4 lastani voivat vaihtelevasti  saada maininnan, mutta 2 sekarotuista koiraani, Helmi ja Vinku,  todennäköisesti joutuvat aina välillä postauksen kohteeksi.

Tavoitteeni on yksi päivitys viikossa. Olen inhorealisti, arki ei aina suju kuin suunnittelee  - Juu EI......Jo yksi postaus viikossa on minulle paljon, kuten varmaan moni muukin voi sanoa samaa, tuo työ - jolla pyritään rahoittamaan ihanat suunnitelmat - rajoittaa ajallisesti toimintaa, kuten myös 'äidilliset velvoitteet', joihin olen vapaaehtoisesti taannoin ryhtynyt.
Ja koska olen Blondi ja minulla on varmaan jonkinasteinen ad/hd ( kuopuksellani on ko. diagnoosi ja ko. oireyhtymän saa perimästä), ei tietokoneen käyttäminen ole helppoa ja vaikka uuden oppiminen kuitenkin sujuu, näin alkuun mennään ihan yksinkertaisella moodilla. Itseni tuntien, nälkä kasvaa syödessä ja haluni oppia uutta luo uusia ulottuvuuksia. Niin on käynyt tuunailun, käsitöiden ja kokkailunkin kanssa.Kun jokin asia minua kiinnostaa, ja en sitä vielä osaa, niin opettelen sen! Blogini on tavallaan myös 'kertomus' uuden oppimisesta ja kehittymisestä kaikessa mitä teen.

Miten käy noviisin bloggarin armottomassa nettimaailmassa?

Tervetuloa seuraamaan elämää Talossa no. 23!

- Satu-



1 kommentti:

  1. Onpa hienosti kyhätty tuo yksiö. Luonto on ihmeellinen.

    VastaaPoista

Kiitos kun viitsit kommentoida, ne todella luetaan ja ne piristävät!