sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Loma Loppuu Lasagneen

Ensin odotetaan lomaa ja tehdään suunnitelmia. Sitten se loma alkaa ja pian huomaat, että kohta se on loppu ja suunnitelmat eivät menneet välttämättä niin kuin piti. Näin käy joka kerta ainakin minulle.
Lomalla ei säät ainakaan olleet yhtä helteiset kuin viime vuonna, mutta minua se ei haitannut. Sain tehtyä paljon sellaisia asioita, joihin sää ei oikeastaan vaikuttanut mitenkään. Tietenkin toivoisi aina aurinkoa ja hellettä, minä ainakin!

Tehtävälista on edelleen samanlainen kuin loman alussa. Joitain kohtia on tehty, joitain osittain, jotkin kohdat ovat jääneet ihan ilman huomiota ja tilalle on tullut monia sellaisiakin, joita ei edes listalla alkujaan ollut, eikä ole edelleenkään. Olen siis 'lista-ihminen'. Kirjoitan aina 'TO DO'-listan itselleni ihan vain muistin virkistykseksi. Suunnittelen paljon asioita, mutta aina ei ehdi ja asiat muuttuu ja mutkistuu tai vain yksinkertaisesti unohtuu uuden jutun takia.

Pari viimeistä päivää olen ollut jollain tapaa ahdistunut töihin palaamisesta. Olen harrastanut hot bodyjoogaa ja pilatesta reilun vuoden ja täysin jäänyt niihin koukkuun. Viimeisinä lomapäivinä  yritin rauhoittaa mieltäni laituri-joogalla, mutta eihän siitä mitään tullut! Tosin kyllä noi suukottelut ja kyljessä kyhnäämiset myös helpotaa ahdistusta.



Viimeinen loma-ateria


 Nyt töihin lähtö tuntuu vielä ahdistavammalta, koska samaan aikaan poikani lähtee armeijaan. Itse en kykene häntä viemään; liikaa kyyneleitä. Mieluumin otan pyörän ja päräytän töihin. Tuulenvireessä ei kyyneleet näy! Taas on yksi lapsi lentämässä pesästä pois. Tiedän, että hän pärjää ja minä pärjään. Ja tähän on tähdätty viimeiset 19 vuotta. On vain yksi maamerkki taas saavutettu.

Kysyinkin mitä poikani haluaa ruuaksi viimeisenä lomapäivänään? Vastausta piti odottaa päivän verran ja lopulta haluttiin Lasagnea omatekosesta pastasta. Tuleman piti.

Lasagnea ja pastalevyjä


Joskus olen saanut lahjaksi pastakoneen pyynnöstäni. Ei mitään sähköistä vempelettä, vaan aito käsin veivattava. Täytyy tunnustaa, että ihan hävyttömän vähän tulee käytettyä, vaikkei se ole edes vaikeaa!

Taikinan tein jauhopussin ohjeen mukaan.


  • 4 munaa
  • 300g Durum-vehnäjauhoja
  • ripaus suolaa
  • 3 rkl öljyä
Teen taikinan aina yleiskoneella. Laitan ainekset kippoon ja koneen vääntämään n. 10 min ajan, jolloin tulee sopivan tiivis taikina. Koneen käydessä tarkkailen taikinan rakennetta ja lisään tarvittaessa joko vettä tai jauhoja teelusikallisen kerrallaan.

Annoin taikinan levätä tunnin verran jääkaapissa, vaikka ei ollut tarvetta. Sen jälkeen pusersin taikinan pastakoneen läpi.


Jokaisessa 'välissä' pienensin rullien väliä, jolloin sain taikinasta haluamani kokoisia ja ohuita kaistaleita. Saksilla vielä leikkasin sopivan pituisiksi.

Kun taikina oli kylmässä, keitin kastikkeet. Jauhelihan sekaan lisäsin oman maan yrttejä, ruohosipulia ja valkosipulia. savupekonia paloina ja omia poimimiani ja kuivaamia torvisieniä. Nesteeksi tomaattimurskaa ja punaviininä ja suola tuli lihaliemikuutiosta. Annoin porista tunnin verran kokoon.
Valkokastikkeen tein perinteiseti; voita, vehnäjauhoja ja maitoa, tosin nyt korvasin osan maidosta kermalla. Juustoraasteen 'korvasin' juustotarjottimen jäljelle jääneistä juustoista, eli muuta maustetta ei tarvinnut. Kastikkeesta tuli tosi sakea ja maukas.

Sitten kokoamaan lasagnea:

 Jauhelihakastiketta alimmaiseksi ja pastelevy päälle.


Sitten lisään taas jauhelihakastiketta ja sen päälle valkokastiketta. Seuraavaksi lasagnelevyt jne...


Kunnes kaikki levyt on käytetty tai astian reunat tulee vastaan. Päälimmäiseksi laitan vielä valkokastiketta ja sitten uuniin 200 astetta ja n. 45 min. Riippuu uunin tehoista.


Tältä valmis lasagneni näyttää. Ja kun en ollut tarpeeksi nopea, en saanut kuvaa kokonaisesta valmiista lasagnesta, vaan vain siitä mitä jäi jäljelle, kun nälkäiset iskivät sen kimppuun. Olkoon vain merkki sitä, että hyvää oli!

Jälkiruokana oli tarkoitus olla raparperi juustokakkua, mutta en ehtinyt saada sitä valmiiksi, joten kaivoin pakastimesta aiemin tekemäni Raparperi-inkivääri jäätelön. Mutta siitä myöhemmin toisella kertaa.


Hiukset armeijan malliin


Pojan hiusten leikkaamisesta olimme puhuneet jo pidemmän aikaa, mutta jätimme  ihan viime metreille,kuten aiemin isoveljenkin kohdalla. Syönnin ja kahvittelun jälkeen päätettiin sitten ottaa kone esiin ja ryhtyä hommiin. Tietynlainen siirtymäriitti tämäkin. Väkisin meinasi äidillä tulla tippa linssiin parturoidessa. 



















Ensin  mietittiin, kertarysäys vai joku 'tyyli'. Poika sanoi, että kerralla kaikki lyhyeksi. Ja niin tein. No seuraavksi sainkin sitten leikata miehenkin hiukset ja kuopuskin istui viimeisenä jakkaralle. Ihan viimeiseksi parturointiin joutui Vinku-koira. Siistin hieman tassuja ja vatsan alustaa....
Taas on linnuille pesänrakennus tarpeita.


Siellä se tirppa-emo hautoo, näkyy vain pää. meillä jännätään, milloin sen poikaset kuoriutuvat ja pian nekin ovat valmiita lähtemään pesästään.



Ensimmäiset Pionit ovat aukeamassa. Ja tietenkin poimin ne koristeeksi ruokapöytään!

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille, olittepa sitten lomalla, töissä  tai vaikka armeijassa.
Uusi loma tulee aikanaan ja arki aivan varmasti!

- Satu -

1 kommentti:

  1. Makoisan näköistä lasagnea; ihanaa , kun poika sai toiveruokaa ennen hernekeittokuuria armeijassa!

    VastaaPoista

Kiitos kun viitsit kommentoida, ne todella luetaan ja ne piristävät!