torstai 22. lokakuuta 2015

Kokemuksia kasvihuoneesta

 Tänä keväänä toteutin pitkäaikaisen toiveeni; kasvihuoneen. Olin asiasta puhunut ja puhunut, mutta ...vain puhunut.
Keväällä huhtikuun alkupuolella siskoni soitti minulle ja sanoi, että nyt mennään hakemaan sinulle se kasvihuone. Ja onhan pikkusiskon tehtävä niin kuin isosisko sanoo.

Paikka kasvihuoneelle minulla oli jo tiedossa. Halusin sen samaan kohtaan, missä rakentamani lasten leikkimökki oli. Siirtäisin vain mökin toiseen kohtaan...


Tältä kyseinen kohta näytti helmikuussa 2015. 
Kun lumet sulivat ja kasvihuone hankittu, tutustuin lähemmin leikkimökin kuntoon.

Leikkimökki on siirretty siskoni pihasta ja oli ties kuinka vanha. Kun se siirrettiin meidän pihalle, purin sen silloin ja vaihdoin osan lahonneista tukipuista uusiin.
Nyt reilu kymmenen vuotta myöhemmin leikkimökki sai purkituomion. Ei siitä ollut enään siirrettäväksi.
 Vain polttopuiksi.


Sama kohta 14. huhtikuuta 2015. Leikkimökki purettu, maa tasoitettu ja  kasvihuone perustuksineen rakennettu. 
Tein kaiken tämän poikani kanssa yhdessä.


Tässä olemme jo toukokuun puolella. Ilta-aurinko paistaa suoraan kasvihuoneeseen ja kesäkukat ovat jo karaistumassa ruukuissa kasvihuoneessa.
Ja etualalla tietenkin Helmi-koiran takamus.


 Istutuslavat kasvihuoneeseen tein leikkimökistä jääneistä laudoista.
Salaatti jo hyvässä vauhdissa kasvamassa. Samoin yrtit.


Kesäkuussa kasvihuone alkoi täyttyä kasvavista tomaateista, kurkuista, maisseista, yrteistä ja salaateista.


Lämpötilakin nousi aurinoisina päivinä aika korkealle.


Kosteuden kanssa lämpö antoi hyvät kasvuolosuhteet kasveille.


Tomaatit kukkivat ahkerasti.


Ja pian olikin jo ensimmäiset kirsikkatomaatit valmiita.


Samoin kurkut alkoivat tuottaa satoa.


Nuorimmaisen lapseni installaatio omasta sadosta.
Lurps on teoksen nimi.


Tällaisia kurkkuja ei kaupasta saa.


Loppukesästä kasvihuone alkoi näyttää jo viidakolta.
Uusi salaattisatokin jo itää.


Oma kasvattama maissi ehti kuin ehtikin kasvaa.
 Pieni, mutta hyvä.


Tomaatit kasvoivat isoiksi, mutta otin ne ennen kylmiä sisään lämpimään kypsymään.
Pari viikkoa saunan lauteilla riitti kypsymiseen.
Niiden kypsyttyä tein niistä pastakastiketta.


Viimeisin kuva ennen sadonkorjuuta. 
Aika täynnä oli kasvihuone.
Ja taas Helmi-koiran takamus kuvassa.


Loppu satoa poimiessa kasvihuoneessa oli tiivis tunnelma,
 kun Vinku-koira halusi olla osallisena.


Viimeinen sato lehtikaalia, kypsiä tomaatteja ja kurkkuja.

Minulla oli myös kasvulavat myös kasvihuoneen ulkopuolella. Siellä kasvatin perunoita, porkkanoita, herneitä ja kurpitsoita.


Itse kasvatettuja makeita sokeriherneitä.


Oman maan porkkanaa.


Kesäkurpitsa, joka ei osannut päättää onko hän vihreä vai keltainen.


Ensimmäinen kesä kasvihuoneen omistajan takana.
 Kesä ei ehkä ollut paras mahdollinen sään suhteen, mutta nyt on harjoiteltu ja uusia asioita opittu.
Tällähetkellä kasvihuone näyttää ankealta kukkaruukkujen varastolta. Muutamat monivuotiset yrtit vielä jatkaa kasvamistaan.
Enään muutama kuukausi ja saa laittaa jo uudet kasvien siemmenet itämään ensi kesää varten.
Sitä ennen ehtii vielä opiskella lisää asiasta.

Taidan kuitenkin virittää valonauhasta kattokruunun kasvihuoneen kattoon, ettei se olisi niin synkkä ilman kasveja ja aurinkoa.


 - Satu -







2 kommenttia:

  1. Voi ei :) Ihania kesäisiä kuvia! Täällä haaveillaan josko ensi kesänä oisi kasvihuone pystyssä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Kyllä tässä umpihangessa jo kesää ajattelee ;) Sitäpaitsi pian täytyy jo ekat siemmenet laittaa itämään ja toivoa, että saa pidettyä hengissä sadon tuotantoon asti!

      Poista

Kiitos kun viitsit kommentoida, ne todella luetaan ja ne piristävät!