maanantai 30. marraskuuta 2015

Kuumaa Makeaa


Kuuma kaakao kuuluu talveen ja jouluun.
 Nyt puuttuu vain se pakkanen, lumi ja ulkoilman punertavat posket.
Ainakin täältä Salpausselän kupeesta puuttuu...
No viimeksi mainitut kyllä saa nytkin lenkillä ja ulkoilulla aikaiseksi...


 Myös piparminttutangot - Candy Canes - kuuluvat jouluun. 
Ei niitä taida paljoa muuten olla tarjolla.
Ensimmäisten ilmestyessä kauppaan piti niitä heti saada.
Osa menee heti lapsilla syödessä, osa leivontaan ja loput voi ripustaa sitten kuuseen koristeeksi.


Viime viikolla postasin toisesta kuumasta juomasta, lähinnä aikuiseen makuun tarkoitetusta.
Nyt sitten isompien lasten ollessa kotona ja viikonlopun ulkoilun jälkeen teimme kaakaota.
Kuumaa suklaata, mautettuna piparmintulla.


Kaakao tehtii suklaasta.
 Kaakao-jauhetta siihen ei tule tippaakaan.


Ja paljon kermaa ja maitoa, mielellään 'punaista' maitoa.
Reippaan ulkoilun jälkeen ei lasketa kaloreita!


Piparminttu Kaakao

Tästä tulee 2 annosta.

50g valkoista suklaata, paloiteltuna
4 piparminttutankoa
100 g piparminttusuklaata ( esim. After Eight)
250 ml maitoa
450 ml kuohukermaa

Ensin valmistellaan tarjoilu-lasit. 
Sulata valkoinen suklaa vesihauteessa.


 Murskaa kaksi piparminttutankoa murusiksi. 


Kasta kuumuuden kestävien lasien reuna suklaassa



 ja heti perään karkkimurskassa.



Anna jähmettyä viileässä.
Vaahdota puolet kermasta.

Kaada kattilaan maito ja toinen puolikas kermasta. Lisää joukkoon minttusuklaat ja sekoittele kunnes suklaat sulaneet ja hiljalleen kiehehtaa.


Kaada kuuma suklaajuoma valmisteltuihin laseihin, varoen samalla koristeltua rengasta.


Lusikoi kermavaahtoa juoman päälle.


 Koristele piparminttutangolla ja lopulla karkkimurskalla.


Tarjoile heti kuumana ja nauti!


Makeaa viikonalkua!

- Satu -





lauantai 28. marraskuuta 2015

Mökki-Tuliainen

Olen viimeaikoina etsinyt ISOA lyhtyä. 
Oikeastaan sellainen on ollut mielessä jo ikuisuuden.
Kaupoissa olen niitä katsellut, mutta mikään ei ole tehnyt täydellistä vaikutusta.

Tarvitsin turvapaikan kipsiselle Kauriilleni ja lyhty-idean sain Sarin Valkea Joulu-blogista.
Onhan meillä noita lyhtyjä, mutta ei sellaista, mikä minulla oli mielessä.

 Olin jopa puhunut miehelle, jos hän tekisi minulle sellaisen.
Kyllä hän voi sellaisen tehdä.
 Kyse on vain ajasta, milloin?
Haluan sen viime kuussa.



Aina mökillä ollessa ja kylillä käydessä, vierailemme paikallisessa pienessä kirja/lelu-kaupassa. Mieheni on käynyt siellä lapsesta saakka ja perinne on jatkettu meidän lapsille.


Myös tälläkertaa vierailimme kyseisessä pikku-putiikissa, joka on aivan täynnä tavaraa ja pitää todella keskittyä, ettei vain pudottaisi mitään, puikkelehtiessaan hyllyjen ja tavarakasojen välissä.
Ja aina on jotain pientä lähtenyt mukaan, yleensä sarjakuvakirjoja, ihan vaikka vain kannatuksen vuoksi, ettei tämäkin kauppa kuolisi.


Itseasiassa olimme ajaa kaupan ohi, mutta katseeni osui sen oven vieressä olevaan lyhtyjonoon; Osuma, juuri mitä olin etsinyt.
Jännittyneenä menin sisään ja kysyin onko lyhty myytävänä ja mihin hintaan?
40 €
Aika paljon, mutta ei välttämättä paha hinta.


Lyhty on 80 cm korkea ja 31 cm/ sivu, siis ei aivan pieni.
Painoakin sillä on niin, ettei heti mene kumoon.


Rustiikkinen ulkomuoto, mutta ei liian 'romanttinen'.


Kipsinen kauriini sopii hyvin lyhdyn sisään, turvaan huiskivilta hänniltä....


Mietin hetken ja katsoin anovasti miestäni....


' No ota sitten, onpahan yksi homma vähemmän'


Jihaa.....onnellinen uuden Ison lyhdyn omistaja!
Ja paikkakin lyhdylle oli jo valmiina.
Eikä huiskivat hännät kaada kaurista.

Mikä pieni asia - olipa se sitten teko tai materiaa - saa sinut hyppimään tasajalkaa ja taputtamaan innosta käsiäsi?

Hyvää ensimmäistä adventtia!

- Satu -






perjantai 27. marraskuuta 2015

Joulun ensimmäiset piparit


Tämän joulun ensimmäinen piparitaikina on tehty viikko sitten ja nyt leivottukin.
Kyllä, taikina odotti kylmässä melkein viikon, että ehdin leipoa.


Meillä tehdään taikina aina itse. 
Joskus ostin kaupan valmista, mutta palaute kotona oli sitä luokkaa, että jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi.


Piparitaikinaan ohjeita löytyy minultakin monia.
Aikaisemmin tein aina Paraisten piparkakku-ohjeella.
 Talohin tehdään taas piparkakkutaiturin piparitaikinasta
koska koostumukseltaan ei ole niin rapeaa ja helposti 'hajoavaa'.


Nyt löysin mieheni Ruotsin-sukulaisilta joskus saamani vanhan ohjeen, jonka olin jo autuaasti unohtanut!


Kun näin reseptin, muistin heti kuinka hyviä , mausteisia ja rapeita piparit olivat ja kuinka lapset ahtoivat niitä naamaansa heillä kyläillessämme.


Ja pakkohan se resepti oli silloin itsellekin saada. 


Nyt en muista milloin olen viimeksi kyseisellä reseptillä leiponut, enkä osaa sanoa syytä, miksi en ole leiponut. Kuten jo aiemmin  mainitsin, on joulupiparkakku-ohjeita monia ja kaikenlaisia on tullut kokeiltua. 


Tästä taikinasta tulee paljon pipareita, mutta meillä ne ei kauan kestä, varsinkin jos kaikki lapset on kotona.


 Ehkä sitten toisesta taikinasta jää pidemmäksi aikaa, kun ensihinku on mennyt ohi.


Piparkakkumuottejakin meillä on laatikollinen. Tosin taisin juuri syksyllä kellaria siivotessa karsia saman verran kierrätykseen, lähinnä muovisia muotteja.


Traditiona on ostaa joka vuosi uusi muotti, sellainen mitä ei jo ennestään ole.


Hyvät piparit

400 g sokeria
3 dl siirappia
350 g voita tai margariinia
1 rkl inkivääriä
1 tl kanelia
1 tl neilikkaa
3 dl kermaa vaahdotettuna
1 rkl maustepippuria
1 1/2 kg vehnäjauhoja
1 rkl soodaa

Sokeri ja siirappi vaahdotetaan n. 10 min. Sekoita sooda vehnäjauhoihin. 
Voi/margariini sulatetaan ja lisää mausteet. Sekoita voi-mausteseos sokeri-siirappiseokseen. Lisää vaahdotettu kerma ja vehnäjauhot osissa.
Anna taikinan maustua vuorokausi. 
Leivo piparkakuiksi ja paista 225 asteessa 5-8 min/kypsiksi.


Vaikka muotteja on paljon, ei tälläkään kertaa kaikkia käytetty. 
Ehkä seuraavasta taikinasta tehdään dinosaurukset ja muumit...


Mutta se Piparkakku-Talo täytyy myös tehdä...


mutta se on tyttären hommaa nykyään.

Katsotaan millainen tänävuonna tulee...
Mutta siitä myöhemmin.

Hyvää viikonloppua!

- Satu -




torstai 26. marraskuuta 2015

Kurpitsa Latte

Viikko sitten tein piparkakkutaikinan ja tänään vihdoinkin ehdin siitä pipareita leipoa juniorin kanssa. Ensin ajattelinkin siitä postata, mutta paistaessani pipareita selailin taas lapseni kummilta saamia joululehtiä, niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin, ja löysin niistä jotain, mikä meni nyt edelle.


Eräässä Englantilaisessa lehdessä oli kivoja reseptejä, joita jo ensimmäisellä kerralla selaillessa tutkiskelin ja päätin kokeilla joskus.
Artikkelissa puhuttiin Lämmittävistä makupaloista


Esittelyssä oli kaksi herkullista kuumaa suklaapohjaista juomaa Hot Chocolate-nimisestä uutuus kirjasta, joista nyt tein sitten toisen.
Kirja muuten kuulostaa erittäin houkuttelevalta, pitäneen kirjoittaa joulupukille!


Kyseessä on Pumpikin Latte kaakao-versiona.
Kuten tyyliini kuuluu, reseptiä luetaan luovasti, joten tein tämänkin juoman omaan tyyliini muunnellen.

Olin taas tehnyt päivän töitä ilman kahvia, joten keitin heti pannullisen, kun kotiin pääsin.
 Valtameren takana kurpitsa on suuri herkku syksyisin ja varsinkin näin kiitospäivän aikaan ja kurpitsa mauste-seosta ja kurpitsasosetta listään kaikkeen!
Myös kahviin!


Maistuu huomattavasti paremmalta kuin kuulostaa!
Tälle kahvikissalle kyllä kelpaa!


Kurpitsa Latte

2 rkl kurpitsasosetta
100g valkoista suklaata ( 8 palaa)
 5 dl maitokahvia ( 2,5 dl maitoa, 2,5 dl kahvia)
ripaus muskottia, miellellään tuoretta, juuri raasettua.
1 tl kanelia ( 1/2 tl)
1/2 tl inkivääriä  (1 tl)
1 tl vaniljaa
kermavaahtoa koristeluun

( suluissa se mitä minä laitoin)


Pienessä kattilassa lämmitä maito (+kahvi), lisää mausteet, kurpitsasose ja suklaa. Sekoita kokoajan kunnes suklaa sulanut.
Jos haluat, voit pyöräyttää juoman blenderissä, näin juomasta tulee 'pehmeämpi'. Kuumenna uudestaan jos tarvetta. 


Kaada mukeihin. 
Tästä ohjeesta tulee 2 normi kuppia tai yksi iso mukillinen.
 Koristele kermavaahdolla ja raastetulla muskotilla.


Itse en kermavaahtoa laittanut, kun juomaan tuli sopiva vaahtokerros blenderissä sekoittaessa.


Ai että oli hyvää!
Tyttäreni sai vain pienen maistiaisen, kun tämä kahvikissa joi kaiken!


LURPS!

Mutta kyllä minä niistä piparkakuistakin vielä kirjoitan...

Hyvää 'Mustaa perjantaita'.
Toivottavasti siitä ei oikeasti tule mustaa....

- Satu -