lauantai 9. tammikuuta 2016

Vaiettu Maniani

Olen nyt pitänyt blogiani 8 kk enkä ole kertaakaan kirjoittanut varsinaisesta maniastani.
Sellaiseksi sitä voi kyllä kutsua, pakkomielteeksi.
Nimittäin Neulominen.


 Olen neulonut aina, niin kauan kuin muistan, muutamaa taukoa lukuunottamatta. Teininä ja nuorena aikuisena neuloin isompia projekteja mm.villapaitoja ja lapsille villahaalareita.


Toistaiseksi nyt suurin taitaa olla Helmille kudottu villapaita, jonka sitten annoin ystäväni koiralle vanhoja niveliä lämmittämään.


Villapaidoista norjalaisneuleet olivat lemppareita, ja ovat edelleenkin ja haaveissa taas neuloa sellainen...
Kyseiset villapaidat on jo kulutettu loppuun ja lasten haalarit menossa ties missä sukulaisisten lapsilla ja lasten lapsilla...


Lasten ollessa pieniä, en uskaltanut puikkoja ottaa esiin. Niistä ois kuitenkin tullut milloin mitäkin 'aseita' poikien leikeissä.
Meni vuosia, etten koskenut puikkoihin. Säilöin ne vain laatikkoon, jossa  ne kulki muutosta toiseen....


Kunnes tytön piti koulussa kutoa sukka ja tarvitsi apua kantapään kanssa. Autoin ja NAPS, siitä se taas lähti ja kehkeytyi suoranaiseksi maniaksi.
Aina on jokin kudin/neule menossa, mielellään sellainen, jonka voi kujettaa käsilaukussa mukana 


ihan minne vaan,; Odotttaessa junioria soittotunnilta...


Autoon kyydissä ollessa ja
 jopa töihin.


Alkuun menin ihan perus sukilla ja lapasilla, 


mutta nälkä kasvaa syödessä. Kun ensin'löytyi' Drops Desing ja sitten tutustuin 'Räveltämöön', neule yhteisöön on perussukat unohtuneet ja mukaan tullut kirjoneuleet 


ja kuvioneuleet.



Eilen latasin Instaan kuvan itsestäni ja ylipolven-villasukista, kun istuin sohvalla ja kudoin seuraavia sukkia.


Kyseinen sukka on nyt valmis ja olen taas ongelmani edessä...nimittäin pitäisi se toinenkin samanlainen sukka kutoa.


 Pääsemme siis ongelmani ytimeen;
 Himoitsen neulomista ja uusia ohjeita. Lista on pitkä, mitä haluan neuloa, mutta luonteeni johdosta kyllästyn nopeasti ja se toinen sukka/lapanen onkin sitten työn ja tuskan tulos.
Myös jo kerran neulottua ohjetta en mielleäni tee uudestaan.

I knitt so I don't kill people

 Onneksi olen luonteeltani myös periksiantamaton ja teen sinnillä sen toisenkin sukan/lapasen. Siis kokonaisen parin. 


Neulon välillä myös pipoja ja kaulaliinoja, niitä kun ei tartte tehdä kuin yksi samanlainen.
Niistä postaan erikseen.
Kuitenkin tykkään eniten sukista.
Ja niitä on tullut tehtyä kymmeniä pareja, omaan käyttöön ja muille, lahjaksi ja tilauksesta.


 Niitä kun voi käyttää ympäri vuoden.


 Ainakin minä viluisine jalkoineni.

Jotta varpaat pysyisivät sulana.


- Satu -



12 kommenttia:

  1. Aivan ihania! Olet kyllä taitava käsistäsi. Itse osaan just kutoa perus villasukan. Lapaset olisi kiva opetella myös kutomaan. Ala-asteella viimeksi sellaiset tehnyt. Ihailen aina muiden kutomia juttuja ja haaveilen, että itsekin osaisin.
    Itselläkin tökkii vastaan aina se parin kutominen, haluaisin heti jo alkaa toisenlaista tekemään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Hommat vain kivan langan ja netistä löytyy ohjeita jokalähtöön ihan vaihe vaiheelta. Niin minäkin opettelin asiat joita en osannut :) Minulle on ehdotettu, että Voisinhan tuon toisen kutomis-ongelman ratkasita niin, että kutoo kumpaakin yhtäaikaa ;)
      En ole toistaiseksi toimeen ryhtynyt, menee näinkin....

      Poista
  2. Olen ehdottomasti villasukkien suurkuluttaja, mutta en ikäväkseni kovin hyvä neuloja. Sinun taidonnäytteesi ovat upeita! Minä yleensä ostan omani:)

    VastaaPoista
  3. Villasukat ovat niin ihanat jalassa, kotona aina pidän, joskus kesälläkin.
    Oletpa kyllä taitava kutoja, hienoja sukkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3
      Villasukat on parhaat! kesäsukkia kudon puuvillalangasta.

      Poista
  4. No nyt puhut nainen asiaa. Johan ne piparit saikin hävittää meikäläisen vyötäröltä 😅
    Noi vaaleanpunaraitaset villasukat ♡ OMG
    Siehän voisit kutoa mulle haaveilemani pipon. Olen esitellyt sitä yhdelle jos toisellekin mutta kaikki sanoo "en mää varmaan osaa". Anoppikaan ei muka osannut. Pöh ja pah. Voitaiskohan me tehdä tässä nytniinku tilausta????

    VastaaPoista
  5. Aivan mielettömän UPEITA!!!
    Olet todella taitava ❤︎

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kiitos Kati <3 ...ihan tässä punastuu ;)

      Poista
  6. Todella upeta kudelmia teet, ihanat noi kesäsukat! Ei taida mikään aihe tai kuvio olla sinulme mahdoton! Ja p.s. niin herkullista oli reseptisi mukainen nyhtöpossu, että isäntä on sulatellut ateriaa kuorsaten jo pari tuntia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Kiitos <3 En tiedä onko mahdoton, mutta haastetta on löytynyt. Mitään en ole vielä jättänyt esken, mutta vannonut etten ikinä enään tee uudestaan ;)
      Parastahan ruokailussa on just ruokaperäset :D

      Poista

Kiitos kun viitsit kommentoida, ne todella luetaan ja ne piristävät!