maanantai 29. helmikuuta 2016

Hei Hei Helmikuu...

Tervetuloa Maaliskuu!
Ensimäinen kevätkuukausi!

Kurkataan kuitenkin hetkeksi taaksepäin.

Mitähän helmikuuhun mahtui?

Kelloja ja Koirantassuja....
Pataleipää ja Päiväunia.....
Ulkoilua ja Ulkoruokaa....
Kuutamoa ja Kudontaa...
Vanhojentansseja ja Vauhtikuvia.....
Auringonpaistetta ja Appelsiineja......
Tulppaaneja ja 'Tippuvia räystäitä'......
Kristallin välkettä ja Kaakaota....



Niistä oli  meidän helmikuu 2016 tehty.

Mitä teidän helmikuuhun kuului?


- Satu -

Keittiön moodboard

Kotona ollessa vietän suuriman osan aikaani keittiössä.
Kokkaan, leivon, juon kahvit ihaillen maisemia ikkunasta. 
Surffaan netissä ja suunnittelen ruokalistoja sekä kuvaan blogiaineistoa.


Keittiö on keskellä talon L-kulmausta. Keittiössä on yksi iso ikkuna suoraan terassille ja vain yksi ehjä seinä. Siis oikea keittiösuunnittelun painajainen.
 Vaikka keittiö on pieni, on se toimiva minun tarpeisiini. Tosin aina on toiveita muutokseen. 
Olen kyllästynyt keittiön tummuuteen: Ruskeaa mosaiikkia, tummaa kirsikkaa ja ruskeanmustaa korkkia.


Tasot vahasin reilu vuosi sitten  valkoiseksi heijastamaan edes hieman valoa.
 Hetki sen jälkeen kirsikkaiset alakaapit saivat vaalean harmaan maalin pintaansa.



Nyt varsinkin ruskea mosaiikki näyttää kammottavalta ja eikä keittiö ole 'balansissa'.
Kirsikka rungot tapetoin vaaleiksi. 
Sopivat paremmin myös harmaaseen seinään.



Silti edelleen työskentelen pimeässä. Valaistuksesta huolimatta.

Meillä on miehen kanssa kova vääntö mosaiikin suhteen. 
Haluan sen maalata valkoiseksi.
 Täys tyrmäys, kun kuulema oli niin kalliskin.
SO?
Ahdistavan pimeä se on!



En anna periksi, joten ehdotin valkoista/huurrettua plexiä!
Ja sen taakse valonauha.
Plexinhän voi ottaa pois, jos ei käykkään ja taas kamala mosaikki on tallella ja esillä.
Hmmm...ehdotukseni näyttää ehkä valoa tunnelin päässä....

Kun itse pystyn näkemään asiat ihan 'vain' katsomalla, niin yritä sitten visualisoida toiselle, joka ei näe asioita samalla lailla.
Haluan valoisuutta ja raikkautta!
Tumma synkistelykausi on auttamatta ohi!


Valkoista ja vaaleaa. Harmaata ja tummaa.
Keräsin kuvia ja niistä kollaasin, jotta mies näkisi mitä ajan takaa.
Tein sitten jopa ideataulun tapaisen ihan vain miestäni varten.

Alkuperäinen löytyy Roomstylerin sivuilta, mutta ilman tekstejä.

Taistoa on käyty jo jokunen aika, mutta milloin päästään yksimielisyyteen ja siitä tekoihin?
Lattia on jokatapauksessa saanut muutostuomion, jopa mieheltäni. Mutta maalataanko se vai vaihdetaan kokonaan uuteen?

Sitä odotellessa voin ihailla kuvia ja miettiä vaihtoehtoja sekä kierrellä rautakauppoja.

Josko sittenkin maalasin nuo alakaapit ihan tummiksi, takoraudan värisiksi.
Tai ehkä sittenkin valkoisiksi...
Jos alakaapit valkoiset, niin tason väri; betoni vai valkoinen?
Onneksi tämä on melkein helppoa....


Mikä olisi sinun ehdotuksesi?


- Satu -










sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Hedelmäkulho Kattoon!

Oikeastaan aina olen tuskaillut vessan valaistuksen kanssa.
Vuosien saatossa on ollut vaikka millaista viriystä, mutta mikään ei ole tuntunut hyvältä/kivalta/kauniilta.

Nykyiset spottivalot ovat olleet tähän mennessä parhaimmat, mutta silti varsinkin meikatessa kaipasin erillaista ja erisuunnasta tulevaa valoa.

Ajatuksissani oli kattovalaisin ja ehkä jotain bling-blingiä, koska kyseessä on meidän perheen naispuoleisten vessa, jota myös vieraat käyttävät.
Hakusessa kaunista ja jopa naisellista.

Katselin ns. kristallikruunuja, mutta kun en halunnut satsata rahallista arvoa, jos vaikka kyllästyy...
Mietin jo kellarissa olevien vanhojen valaisimien tuunaamista..

Olin tilannut H&M:ltä taas tuotteita ja ihastuin metalliseen, hopeoituun hedelmäkulhoon, joka oli alennuksessa. En oikeasti olisi sitä tarvinnut, mutta kun oli kaunis ( ja halpa) niin tilasin.
(Minussa asuu pieni SuloVilen)


Kun sain kulhon käteeni ja käänsin sen ylösalaisin, minulla valkeni....
Tässä se valaisin nyt on!


Kipin kapin kauppaan hakemaan johto ja tuunaamaan.

Yksin ei tarvinnut tuunailla.
Mies kiiruhti apuun, kun kerroin mitä olin vailla.
Hänellä sattui olemaan juuri oikeat välineet hommaan.

Leikkausterällä vain reikä kipon pohjaan 


ja valaisimen johto paikoilleen.


Iso pallomainen ledi-poltin.
Lamppu kattoon, pistoke seinään ja valot päälle.


Valaisin heijastaa kivat raidat seiniin. Seinät ovat siis valkoiset, ei raidallista tapettia.
Mietin taas, että milloinkahan ne kattolistat sais paikoilleen?
 Seuraavan 10 vuoden aikana???

Taustalla Kaj Stenvallin Pientä laittoa taulu. Sopii hyvin naisten vessan teemaan.

Valaistus on nyt huomattavasti parempi ja juuri sitä mitä hain.


Vessa ei ole koolla pilattu, joten asensimme sinne jo heti alkujaan ison peilin peilikaappia vastapäätä tuomaan tilan tuntua.
Ja helpottaahan se naisellisia toimenpiteitäkin tälläytyessä. 


Kuten vessan DIY-taulukin sen kertoo.


Valoisaa sunnuntaita!

- Satu -




lauantai 27. helmikuuta 2016

Lilja Lauantai

Liljat ovat kukkamaailmani aristokraatteja.


Kaikki kukat ovat kauniita, mutta liljat todellisia kruunuja.
Ylväitä ja korkeita kukkia.


Olimme juniorin kanssa kukkaostoksilla ja nämä kaunottaret vangitsivat katseeni.


Mielettömästi pieniä yksityiskohtia!
Pitkät emikukinnot (ne voi poistaa, niin eivät suttaa pölyllään) ja nukkaiset lehdet.
Kukintoja eri vaiheissa ja mielenkiintoiset lehdet.


Ja mikä väri ja tuoksu!


Liljat ovat kestäviä leikkokukkia ja näiden Tuoksuliljojen tuoksu on voimakas.


Nyt olohuoneesta leijailee ilmavirran mukana tuoksu aina keittiöön ja makkariin asti.


Liljat laitoin korkeaan vesikarahviin ja isojen kukkien vastapainoksi asetin kauniin kiven karahvin pohjalle.


Kukat pääsivät olohuoneen isojen ikkuinoiden eteen tuomaan loistollaan väriä muuten niin vaaleaan ja harmaaseen maailmaan.


Nyt olenkin alkanut lämmetä taas tuolle purppuralle ja sitäkautta jopa vanhalle roosalle ja muille pastelliväreille.


Sopisikohan ne värit meidän sisutukseen?
Kun asiaa mietin ääneen, oli juniorin kommentti aika tyly:
' Ai pinkkiä? Meille vai? Et ole äiti tosissasi!'


Kevät saa ihmisessä ihmeellisiä päähänpistoja aikaan!


Mitä sitten tapahtuu, kun aurinko paljastuu kokonaan pilvien takaa?

Ihanaa Lauantaita!


- Satu -

perjantai 26. helmikuuta 2016

Kesää odotellessa....Makeaa Mansikkaa

Minulla oli kaapissa kuivattuja mansikoita.
Joskus kauppareissulta tarttunut mukaan....
 Olen pyöritellyt pussia kädessäni jokusen kerran, ja miettinyt mihin laittais. 
Salaattiin, smootiehin, ihan vain suuhun vai leivontaan?



No pussi on mennyt ihan herkkuna syöntiin.
Toisesta tein sitten kuppikakkuja.
Ja gluteenittomina.
Maidottomiksi saa kun vaihtaa voin öljyyn ja maidon manteli- tai kookosmaitoon, tai muuhun vastaavaan.


Jauhoin kuivatut mansikat hienoksi jauhoksi ja lisäsin taikinaan.


Jo jauhettaessa keittiöön leijaili ihana mansikan tuoksu....Kesä...
Vielä muutama kuukausi ja noita punaisia herkkuja saa noukkia omasta pihasta!


Mansikkaset kuppikakut

30g kuivattuja mansikoita ( 1 ja puoli pussia)
3 dl tattarijauhoja
1/2 dl perunajauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1/4 tl soodaa
1/2 tö suolaa
100 g voita, huoneen lämpöisenä
3 dl sokeria
 3munaa
1 tl vaniljaa
1,5 dl maitoa/kermaa

Jauha kuivatut mansikat hienoksi jauheeksi.
Sekoita kuivat aineet keskenään kipossa.
Vatkaa sokeri ja voi kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi
Lisää munat yksitellen välillä kunnolla vatkaten.
Sekoita joukkoon vuorotellen kuivat aineet ja maito.
Täytä muffinivuoat puolilleen ja
  paista 175 asteessa 15-20 min.


Koristele haluamallasi tavalla,
 esim kermavaahto-mascarbone seoksella ja tuoreilla mansikoilla.


Tai värjätyllä kreemillä, kuivatuilla mansikoilla ja mintun lehdillä


Jauhettu mansikka maistuu ja näkyy kuppikakuissa.
Ja jälleen kerran...tuoreena hyvää, mutta seuraavana päivänä vasta herkkua!
Tattarin pähkinäinen maku ja perunajauhojen tuoma kuohkeus on tasoittunut ja sekoittunut täydellisesti.
Ja mansikka maistuu oikealle mansikalle.


Niitä tuoreita kotimaisia mansikoita odotellessa....

Rentouttavaa viikonlopun alkua!


 - Satu -


torstai 25. helmikuuta 2016

#Tulppaanitorstai vol. 2

Tänään on taas Torstai.
Hitsi miten päivät meneekin nopeasti.
 Ja ensi Torstaina on jo Maaliskuu!
Ensimmäinen oikea kevätkuukausi!

Sanna Kukkalasta muistutti minua ihanalla viestillään
luomastaan #Tulpaanitorstaista.


Ja juuri alkuviikosta ostin kimpun tulppaaneja. Tälläerää värikkään kimpun.
Eilen kuvasin niitä samalla, kun kuvasin jotain muutakin.
Lisäsin nyt mukaan myös aiemin ottamiani kuvia jo nuupahtaneista tulppaaneista.
Kauniita ne ovat silloinkin.


Kukkien kuvaamisesta en varmaan saa koskaan tarpeekseni.


Kaikki niiden muodot ja värit houkuttelevat kuvaamaan.


Ja leikkimään kameralla.








Tulppaaneita Tulvillaan olkoon tämä Torstai!

- Satu -

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Väripalettini {Makro-Tex}

Viikon haasteena on väripaletti.
Ensin tuli mieleen Tikkurilan värikartat ja meikkipaletit, ne kun ovat olleet viimepäivinä kovasti esillä ja pöydällä.

Mutta sitten Pieni Lintu esitteli kivan väripaletti ohjelman, josta oli saanut vihjeen.
Ja heti halusin kokeilla, millaiset värit minun kuvamaailmassani on.
Värikartat ja meikkipaletit unohtui.


Ohjelmaan voi ladata ihan minkä kuvan tahansa ja pian saa tietää mitä värejä kuvasta löytyykään.


Ohjelma on tarkoitettu lähinnä maalien valintaan, mutta toimii erinomaisesti myös näin.
Varsinkin jos haluaa jostain kuvasta tietyn sävyn omaan maaliinsa.
Ja niinhän ne värit omaan kotiin yleensä löytyykin....


Keräsin kansioistani muutaman ottamani kuvan ja latasin ne ohjelmaan.


Pian huomasin, kuinka jopa kuvatessa olen mieltynyt tiettyihin värisävyihin ehkä ihan vain huomaamattani.


Samat harmaan, sinisen ja lilan värit toistuvat kuvissa.
Oikein etsimällä etsin eri sävyjä kuvistani.

Aika hauskoja noi Englanninkieliset värien nimet.


Osan kuvista muokkasin vielä kuvan käsittelyohjelmalla, jotta sain kuvani oikein päin väripaletin suhteen
.

Millainen on sinun väripalettisi?

Käy kurkkaa muiden väripaletteja täältä

Värikästä keskiviikkoa!



- Satu -