perjantai 10. kesäkuuta 2016

Mummin Raparperipaistos


Tai ainakin minulle tulee mummi mieleen raparperipaistoksesta.
 Ei välttämättä oma mummi, vaan mummit yleensä.... 


Mummit, pitsiliinat ja vanhat astiat.
Älkää kysykö miksi!


Tein tämän raparperipaistoksen luotto-ohjeellani, 
joka oikeastaan on omenapiirakan ohje. Toimii muuten myös mustikan kanssa.
Siis hyvä perus ohje.


Ohje on Yksikätisen keittokirjasta ja on todella helppo tehdä ja muistaa.
Yksikätisyys tulee siitä, että toinen käsi on varattu lapsen ruokkimista, kantamista tai muuta viihdyttämistä varten.
Piiraan voi tehdä käyttäen kumpaakin kättä.


Tälläkertaa tein paistoksen gluteenittomana ja kokonaan talkkunajauhoista. 
Paistoksesta tuli aika tumman sävyinen, mutta maku on NAM!
Heti hävisi kahden muksun vatsaan puoli piirakkaa....se kertoneen kaiken....



Yksikätisen Raparperipiirakka

aka. Omenatorttu Onnettomille

3-4 raparperin vartta paloiteltuna
siirappia/fariinisokeria
1-2 tl inkivääriä maun mukaan

Päälle:

2 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja (tattari/talkkuna)
200g voita sulatettuna
1 1/2 dl sokeria/fariinisokeria
2 tl leivinjauhetta
1 muna

Voitele vuoka kunnolla. 
Ripottele pohjalle raparperin palat.
Valuta palojen päälle siirappi tai sirottele sokeri sekä inkivääri.
Sekoita tasaiseksi massaksi kulhossa kuivat aineet, sula rasva ja kananmuna.
 (Olen monesti unohtanut mnan, joten ei paljoa vaikuta piirakan makuun vaikka jättäisi poiskin)
Levitä taikina raparperinpalojen päälle.
Paista 200 asteessa n.30 min.


Tarjoa  lämpöisenä vaniljajäätelön kanssa.


Sulanut jäätelö ja raparperipaistos....mielettömän hyvää!


Yhdistän muuten myös horsmat ja koiranputket mummilaan ja lapsuuden kesiin...


 Onko sinulla jotain ruokalajeja jotka tuovat muistoja mieleen tai saat niistä mielikuvia?


Letkeää lauantaita kaikille!


- Satu -





14 kommenttia:

  1. Ihana erilainen resepti! Oon jo parit raparperipiirakat tehnyt ja kiisselit myös, mutta tätä voisi seuraavalla kerralla tehdä.
    Lapsuudesta tulee mieleen kuivakakut ja kääretortut omenahillolla. Minulla oli kasvatusäiti joka oli kova leipomaan ja muutenkin hyvä laittamaan ruokaa. Leipomispuuhissa olin usein mukana ja opin niiitä sieltä mutta ruokaa en juuri osannut laittaa muuttaessani kotoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tää on helppo ja nopea tehdä!
      Kivoja muistoja sinullakin :)

      Poista
  2. Voi tämä ohje pitää testata. Kiitos ohjeesta.

    VastaaPoista
  3. Paljonkin on "muistoruokia" lapsuudesta! Mummon leipomana ruisleipä, hiivsleipä ja pippo. Toisen mummon spagetti ja jauhelihakastike. Lanttukukosta tulee mieleen äitipuolen äiti. Ja nyt tulee hillitön nälkä, jos vielä jatkan muistelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pippo on ihan outo ja googlettamalla tuli joku lahden moottorikerho ;)
      Juu mummin tekemä ruisleipä, karjalanpiirakat ja varsinkin hiivaleipä, jota sai tosi harvoin, sitä oli vain erikoistapauksissa....Mamma teki tosi hyvää lanttukukkoa <3
      voi ei melkein voisin maistaa nuo kaikki suussani :)

      Poista
  4. Tätä kokeilen heti tänään, just sen verran sain mökiltä varsia, että tähän riittää. Viime pyhänä tein raparperista ohjeesi mukaan hilloketta, ja kyllä kävi kaupaksi ihan vaniljajäätelön kanssa- kiitos reseptistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :)
      Sitä hilloketta voi laittaa noiden raparperin palojen tilalle/lisäksi ;)

      Poista
  5. Niin herkullisen näköistä ja tuo kukkakimppu ja missä maljakossakin! :)
    Ihana nostalginen fiilis tulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos <3
      Maljakko on mamman peruja, samoin pöytäliina...

      Poista
  6. Oi rapsupiirakka on ihan parasta!

    VastaaPoista
  7. Nam nam. Minun pikku raparperit odottavat vielä pihalla poimimista. Jokohan nyt viikonloppuna niistä kehittelisi piirakan tapaista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pannaria ajattelin seuraavaksi kokeilla....

      Poista

Kiitos kun viitsit kommentoida, ne todella luetaan ja ne piristävät!