sunnuntai 27. marraskuuta 2016

1.Adventin #kukkailottelu


Nämä hyasintit ostin Juniorin kanssa jo viikko sitten ja siirsin ne lasiruukkuihin.
Kukissa oli silloin pelkkä lehtivana ja pidin niitä viileässä muutaman päivän, jotta eivät ehdi kukkia ennenkuin ehdin kuvaamaan....


Hiljakseen kukat tunkivat tiensä näkyviin. 
Odottelin kirkasta päivää, jotta olisi kiva kuvata. Odottelin ihan turhaan.....
 Harmaata ja pilvistä on riittänyt.
Tänään ensimmäisen adventin kunniaksi päätin kuitenkin kuvata.


Rehellisesti sanottuna kamera pitäisi jättää kameralaukkuun silloin kun ei oikeasti ole oikeaa fiilistä....
Tänään on ollut juuri sellainen päivä..... 



Kaunista ensimmäistä adventtia kaikille.

- Satu -

#kukkailottelua


tiistai 22. marraskuuta 2016

Bling Bling... {Makrotex-haaste}




Joulu on kimalluksen aikaa.
 Kimallus alkaa jo pikkujouluista; on glitteriä, paljettia ja strassia.....vaatteissa, kengissä, koruissa ja meikissäkin.
Koristeet - oli ne sitten ihmisessä tai sisustuksessa - tuovat kimalluksellaan iloa ja valoa tähän kamalaan kaamoksen pimeyteen.


Tein joulupalloista kranssin, joka kimaltaa ja säihkyy.
On glitteripalloa ja mattapalloa. On isoa ja pientä palloa. Valkoista ja hopeista....ja pieni ripaus pinkkiä.
Pohjana styrox-rengas, johon liimasin pallot kiinni kuumaliimalla. Sekaan kimallenauhaa ja rautalangasta ripustuskoukku.
Tuloksena kimalletta, säihkettä ja loistetta.



 Toivotaan kuitenkin, että myös ulkona kimaltelisi.
Kaunis lumipeite auringonpaisteessa.

Sitä odotellessa antaa koristeiden kimallella.


- Satu -

Lisää kimellus-aiheisea juttuja TÄÄLLÄ












sunnuntai 20. marraskuuta 2016

KaakaoKestit Terassilla...{MakroTex-Haaste}


Lumi tuli ja meni. 
Ja tuli uudestaan...
Lauantaina paistoi jopa aurinko ja oli täydellinen ulkoilusää. Päätin sisustaa ja siivota terassia ja haravoida pihaa....viettä aikaa ulkona.
Juniori keitti meille sillä aikaa kaakaot ja vietimme yhdessä kaakaokestit.

Sunnuntaina heräsimme valkoisuuteen..
Sanotaan, että kevät keikkuen tulevi.
Aika keikkuen tuntuu talvikin tulevan.
Merkillinen Marraskuu....


Mukavaa Sunnuntaita.

- Satu -

Lisää Marraskuisia juttuja TÄÄLLÄ







perjantai 18. marraskuuta 2016

Montako päivää on Jouluun?



Nämä tyypit sen tietävät tarkkaan.
Nämä tyypit ovat jo lähteneet liikkeelle. Pienet huopikkaan jäljet jäävät lumeen merkiksi kulkureitistä, vai jäävätkö?
 Täällä meilläpäin lumi on muuttunut sohjoksi ja sohjo vedeksi.
Maa paistaa jälleen, aurinko ei niinkään.


Nämä tontut ovat käsityötä ja tehty pääosin kierrätysmateriaaleista; jämä kankaista, vanhoista tyynyistä ja täkeistä.
Jokainen tonttu on omanlaisensa. He ovat muotoutuneet ompelutyön edetessä ja tietävät kaikenlaisia tarinoita.
Tarina tonttujen synnystä löytyy  TÄÄLTÄ.




Tältä vuodelta Tonttutehdas on jo sulkenut ovensa,
mutta tämä joukko muutaminen kavereineen on siirtynyt 


On siellä navetassa muutakin kuin tonttuja....
kaikkea pientä ja tarpeellista jokaiseen joulu- ja ei-niin-joulu-kotiin.
Silmäniloa ja elämyksiä makunystyröillekin.
Erinomainen syy pienelle viikonloppuajelulle.

Vaikka sää on synkkä ja harmaa, toivotan kaikille iloista viikonloppua!

- Satu -


keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Kasvisleipää



Vaikka olen tosi huono leivän syöjä, tuoretta leipää en voi vastustaa.
En varsinkaan itse tehtyjä sämpylöitä ja höyryävän kuumana. Päälle vain pala voita sulamaan ja haukkaus....

Kinuskikissan sivuilta löytyi Sadonkorjuusämpylät, jotka tekivät minuun vaikutuksen väreillään.

Halusin kuitenkin yhdistää kauniit värit yhteen ja teinkin leivän...
tai siis taikinasta tuli kolme leipää.

Sämpyläjauhot oli loppu, mutta oli pussinpohjia ruisjauhoja, tattarisuurimoita, pellavansiemeniä, ruishiutaleita ja loput laitoin vehnäjauhoja.
Kun taikian oli valmis, muistin, että olisihan minulla ollut gluteeniton leipäjauhoseoskin kaapissa...
No, ensikerralla sitten.

Nyt pyörittelin taikinoista pitkulat ja letitin ne kuten pullapitkon, jonka sitten pyöräytin pyöreään vuokaan.
Viimeiset palat pilkoin vuoronperään pitkulaiseen vuokaan.
Aikamoista väri-ilottelua
 ja maku...sitä makua leivässä löytyi!

Värikäs Elttileipä

Taikina

2 1/2 dl maitoa tai vettä
1/2 pakettia hiivaa / 1 tl kuivahiivaa
1 tl suolaa
2 tl leipäsiirappia ( 1 tl sokeria)
2 rkl oliiviöljyä
7 dl rouheisia sämpyläjauhoja

Lämmitä maito/vesi kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva. Lisää öljy, suola ja siirappi. Sekoita jauhot taikinaan vähitellen. Lisää loppuvaiheessa valitsemaasi makuversioon tuleva raaste/silppu. Anna kohota liinan alla 45 min.
Muotoile ja yhdistä haluamallasi tavalla.
Itse vielä kohotin hetken ja 'voitelin' maitokahvilla  ja ripottelin päälle unikonsiemeniä ennen uuniin laittoa.

Paista 200 asteessa n. 30 min.

Tee jokaista makuvaihtoehtoa kohden yksi 2 1/2 dl:n taikina.

Keltainen

200 g porkkanaa
150g lanttua
Raasta kasvikset hienoksi raasteeksi ja lisää taikinaan.

Vihreä

Ohjeen mukaan olisi pitänyt olla
100g lehtikaalia ilman varsia silputtuna
250g kesäkurpitsaa raastettuna
Itse laitoin
Pikku pakastepussi pinaattia
1 rkl viherjauhetta, esim ohranoras
250g kurpitsaa

Punainen

200g punajuurta raastettuna


Oli muuten aivan uskomattoman hyvää, mehevää ja maukasta.
Värien lisäksi leipä oli täynnä makuja eri juureksista.
Eipä leipä kaivannut seurakseen muuta kuin sitä voita.


Hyviä makuja loppuviikkoon!


- Satu -







sunnuntai 13. marraskuuta 2016

23-vuotta sitten...


13.11.1993 oli lauantai ja ensilumi satoi Tammisaareen, 
silloiseen kotikaupunkiimme.
Laskettuaika oli jo ollut ja mennyt , tarkalleen 10 päivää aiemmin...
Odottavan aika oli pitkä...

Maailma näytti puhtaalta, kun ikkunasta ulos katsoi. Tahdoin ulos raittiiseen ilmaan ja niin tahtoi koiratkin...ulos, metsään, pitkälle lenkille...

Kovin kauas ei kotoa ehditty, kun minun piti hidastaa vauhtia, supisti, ihan vaan pikkuisen....kuten jo useamman viikon...tuttua, mutta nyt jotenkin erillaista....
Jatkettiin matkaa, mies meni edellä koirien kanssa ja minä lyllersin hitaasti perässä, välillä hengittäen hitaasti syvään ja pysähdellen...kuulostelemaan ja miettimään..
Mies oli jo pian kääntymässä takaisin kotiin  ja hakemaan  autoa. En suostunut; koirat tarvitsevat lenkkinsä ja minä ja vauva raittiin ilman...
Lenkki tehtiin, hitaasti, mutta varmasti. 
Halailin matkalla puita, kuin hakien niistä voimaa tulevaan koitokseen.

Muutamaa tuntia myöhemmin ihana pieni poika tuhisi sylissäni, meidän esikoinen. 
Seuraava päivä olikin sopivasti isänpäivä.


Tämä pakkaus on sitten saanut olla tienraivaajana veljilleen ja siskolleen...


Hellän herkkä ja määrätietoinen...


Ja hän rakastaa yli kaiken popcornia....


Tänään juhlitaan sitten sekä isää että poikaa...
Kakkua on siinä pöydässä monenlaista....
tämän päivän sankarimiehilleni..

Tripla-suklaamousse kakkua popparipedillä ja piparminttu-twistillä, lisänä marenki-sattumia,
Päärynä-kinuski- juustokakkua ja
Viikuna-prosciutto-piirakkaa vuohenjuustolla höystettynä.



Ja juhlimassa tietenkin ihanat ystävämme...


Itseasiassa juhlimme jo eilen...

Kuinka nautinkaan....
talo täynnä porukkaa, koko perhe koolla....
puheen pulputusta ja naurua.....


Ihanaa sunnuntaita kaikille!

- Satu -