perjantai 26. toukokuuta 2017

Teehetki #Kukkailottelua

teemuki, asetelma, still life

Olimme viikkon sitten lauantaina BloggariBrunssilla Hämeenlinnassa Tainan, Katin ja Annukan kanssa. Tapahtuman jälkeen poikkesimme paikalliselle suurkirpputorille.

Oikeastaan en etsinyt mitään erityistä, paitsi tietenkin katselen, jos löytyy jotain mielenkiintoisia astioita järkevään hintaan. 
Tämä käsinmaalattu muki löytyi erään pöydän alta, vähän niinkuin piilosta. Kun kääntelin mukia kädessäni, Annukka sanoi mukin olevan näköiseni ja näkevänsä sen jo kuvissani.
No niin Annukka, tällaisetko kuvat näit?

teemuki, asetelma, still life, flowers, gerbera
teemuki, asetelma, still life, flowers, gerbera

Viime sunnuntaina sitten suunnistimme Tainan kanssa Järvenpään kukkataloon lahjakortit käsilaukussa. Leikkokukkia valitessa minulla oli jo mielikuva näistä kuvista ja halusin itsestäni poikkeavan kukkakimpun, tai no ehkä vain väreiltään, koska en edelleenkään oikein osaa 'hallita' isoja runsaita kimppuja. 
Valitsin hauskan Gerberan, keltaista harsokukkaa ja jotain sinistä kukkaa.... Taina kysyi kannustanko Ruotsia maailmanmestaruuteen?

gerbera, still life flowers
teemuki, asetelma, still life flowers

Vaikka olenkin kahvikissa, niin teetä kuluu päivittäin lähes sama määrä. Iltaisin iso kuppi kuumaa teetä rauhoittaa ja lämmittää mukavasti.
Nyt kesäaikaan juon teen kylmänä, vähän niinkuin jääteenä ilman niitä jääpaloja.
Yhden sortin janojuoma.

teemuki, asetelma, still life flowers
teemuki, asetelma, still life flowers

Teen seuraksi vielä pari palaa (puoli levyä) Fazerin uutta hunajapaahdettu manteli maitosuklaata...
NAM!
Hyvät yöunet on taattu!

teemuki, asetelma, still life

Viimeaikoina olen ollut aika kiireinen ja ensi viikko se vasta haipakkaa on, vähän jää aikaa blogeille ja bloggaamiselle.
On yhdet lakkiaiset ja yhdet valmistujaiset järjestettävänä.

 To Do-lista on valmis ja muuttuu kokoajan ja osan on jo saanut viivata yli, mutta paljon on vielä tekemistä.

 En kuitenkaan ole unohtanut teitä...

Mukavaa viikonloppua kaikille!

- Satu -





lauantai 20. toukokuuta 2017

Äidin valinta; Pionirakkautta #Kukkailottelua



Voiko kukaan vastustaa pionin kauneutta?


Miehes toi minulle tuliaisina ison syklaminpunaisen Pionin. 
Oikeastaan oli itse saanut sen kiitokseksi esiintymisestä ...


Seuraavan päivänä sitten piipahdin Villiviinissä.
 Kauppa oli oikeasti jo kiinni, mutta koska ulko-ovi oli sepposen selällään, niin kurvasin tarkistamaan...
Eija siellä sitoi kukkakimppuja, koska seuraavaana päiväni oli äitienpäivä. 
Kiltisti hän möi minulle Valkoisen pionin. Toisen, tuon nupullaan olevan pinkin - mothers choice-nimisen- hän antoi minulle, äidiltä äidille. Tehtäväni oli kuvata kukka
kun se aukeaa....
Millainen se on täysin avonaisena....


Seurasin ja tarkastelin kukkia päivittäin, mutta pinkki pysyi kiinni. Valkoinen jo tiputti lopulta terälehtensä ja punainen pioni muuttuin vaaleanpunaiseksi mutta mothers choise ei auennut, vaan käpristyi vaalean ruskeaksi. 


Nyt se roikkuu kuivumassa, josko sitten käytän sitä jossain muussa kuvauksessa hyödykseni.
Hieman harmittaa, koska olisin niin mielelläni nähnyt, miltä kukka näyttää.
Pionit ovat siitä ihmeellisen mielenkiintoisia,että ne vaihtavat joskus kukkansa värin, jopa ihan vain maljakossa ollessaan.


Kukkaäidin valinta oli salaisuus, 
Kukka ei ollut vielä valmis paljastamaan kauneuttaan...


Nyt olen nauttinut auringosta ja se ei ole mikään salaisuus.

Ihanaa sunnuntaita!

- Satu -











perjantai 19. toukokuuta 2017

Kulhollinen Vihreää Pehmeyttä


Olen heikkona kauniisiin astioihin. Kirpputorit ovat paras paikka niitä etsiä.
Tämänkin ihanuuden löysin Likan kanssa kierroksella ollessa. Vihreä ei ehkä ole suosikkivärini, paitsi ruoassa, mutta kulho vain tuntui omalta sen nähtyäni.
Ajattelin kulhon täyteen mansikoita, vastavärit, mutta kuhoon päätyikin vihreää; Vihersmoothie.


Syön paljon smootheja, 'Hampaattoman ruokaa', kuten vanha työkaverini aina minulle vitsaili. Hän ei ymmärrä smoothien päälle...
 Ne on helppo tehdä ja nopea 'syödä' ja sisällöllä voit korvata vaikka koko aterian energian.
Ja monesti minulla on näitä eväänä töissä. Kun on 5-10 min aikaa huitaista jotain naamaan ja taas pitäisi jaksaa tunteja, niin tällaiset pelastaa....


Aikaisemmin postasin marjaisista smootheista. Tätä tapausta voisi kutsua hedelmäiseksi vihannes smoothieksi.
Keräilin taas mitä kotona sattui olemaan; ananastölkin rippeet, jotka oli jäänyt pitsan teosta. Elinkaarensa loppupuolella olevat verigreippi, avocado ja sen kaveri sekä rucolan jämät. Mukaan pala tuoretta inkivääriä ja nesteeksi sekä maustamatonta- että lakritsijogurttia (minun heikkous) ja loraus maitoa. Vielä ripaus proteiinijauhetta, jossa mm. chiasiemeniä. Sokeria en koskaan näihin lisää, vaan makeus tulee makujogurteista tai proteiinijauheista. Monet hedelmät ovat itsessään jo niin makeita, ettei sokeria enään tarvitse.
Jälkeenpäin mietin, että olisihan tuota basilikaakin voinut laittaa mausteeksikin. Nyt pääsi vain koristeeksi.

Nesteen määrällä pystyy vaikuttamaan, onko smoothie juotava vai lusikoitava. Tosin jos tekee isomman satsin ja pitää kylmässä, niin varsinkin chia-siemenet vetävät itseensä niin nestettä, että juotavasta tulee lusikoitava.

Samettinen Vihersmoothie

1-2 avocadoa
ananasta
greippi/appelsiini
pala tuoretta inkivääriä
kourallinen rucolaa/pinaattia
jogurttia ( oman maun mukaan)
maitoa/mehua
( proteiinijauhetta, chia-siemeniä, kaurahiutaleita)

Pilko ja kaada kaikki blenderiin ja anna surista pari minuuttia.
 Mitä pitempään annat sekoittua, sitä samettimaisempi smoothiesta tulee, kiitos avocadon.


Kotona kukaan ei enään ihmettele eväitäni, mutta ihan joka päivä töissä joku kysyy epäilevään sävyyn 
'Mitä tuo on, kun on tuon väristä?'
Joskus ärsyttää ja  tuntuu, että suurin osa heistä ei ole koskaan syönyt muuta kuin kaupan/kahvilan valmiita smootheita, jos niitäkään.

Miettikääs, kun tuohon vielä lisäisi mustikkaa....


Ulkona alkaakin jo kovasti vihertämään.
Lämpöaalto tekee tehtävänsä ja kun vielä saadaan pieni ripaus vettä, niin vihreyttä on muuallakin kuin vain kulhossani.

Ihanaa..... viikonloppu!!!!

- Satu -


keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Sisustuksen karkkikauppa.....Villa Amaraada


Reilu viikko sitten meillä oli Tainan kanssa treffit ja suuntana yllättäen kirpparikierros. Kun Taina tuli hakemaan minua, hän kehoitti hakemaan kameran mukaan, menisimme johonkin ihanaan paikkaan, jossa olisi paljon kuvattavaa.


Ja minähän tein työtä käskettyä.
Kirppiskierroksen jälkeen matkamme johti Nastolan perukoille, tai ainakain minusta niin tuntui, jonnekin soratien päähän, keskelle peltoja. Eteen avautui kaunis vanha maatalo, jonka pihapiiri miellytti minua heti siinä määrin, että olisin ollut valmis sinne jäämään. Vanha hirsinen päärakennus, iso aitta ja kivinen navettarakennus. Puhumattakaan isoista tammista ja vanhoista omenapuista...kyllä! Rakkautta ensisilmäyksellä. 

Astuimme tallin ovesta sisään. Koska kevät on ollut mitä on, niin vastaan tuli hieman kolkko kylmä ilma. Paksut kiviseinät olivat varastoineet kaiken pakkasen itseensä.  Pian kylmyys unohtui, kun katseli ympärilleen...mieletön määrä vanhaa kaunista tavaraa, seassa ihan uuttakin sulavasti sekaisin. Kun yhden kohdan huomasi ja huokaili, niin vieressä oli toinen....olematta kuitenkaan liian tunkkainen ja täysi. Ihastelin paljon ihan yksinkertaisia asioita ja ideoita, juuri sellaisia joita voisin omassa kodissani katsella.


Kyseessä on pieni sisustus ja 'life-style'-tuotteita myyvä putiikki Villa Amaraada, joka on auki pääsääntöisesti keväästä syksyyn ja silloinkin viikonloppuisin. Aukioloajat voi tarkistaa Facebookin sivulta.
 Liikkeellä on  verkkosivut , joista saa käsityksen tuotteista, mutta nuo ovat vain murto-osa tarjonnasta. 


Tallin nurkassa on pieni kahvio. Kahvi kuppi käteen ja ulos aurinkoon lämmittelemään ja ihailemaan kaunista maalaismaisemaa.


Jo itse matka kohteeseen on elämys, saatika sitten kaikki se kauneus sisällä ja ulkona.
Suosittelen.


Loppuviikoksi on luvattu jo melkein kesää. 
Täytyy kaivaa maksimekot esiin....


- Satu -

maanantai 15. toukokuuta 2017

Tuulihattuja


tuulihatut
tuulihattu
tuulihattu, still life

Kevään juhlien tarjoilut ovat jo aika selvillä ja 'lista' tehtiin likan kanssa saunoessa. Päätimme tehdä pientä ja sievää ns. sormiruokaa. 
Lähtökohtana kello viiden tee...pienillä twisteillä.

En muista olenko koskaan tehnyt tuulihattuja, ehkä joskus, mutta en voi sanoa, että olisi tuttu leivonnainen. Moni varoitteli, että ne on vaikeita tehdä, mutta samalla pohjalla saisin suolaisen ja makean version.
Viikonloppuna päätin sitten kokeilla, kuinka vaikeita ja hankalia tuulihatut ovat tehdä.

No Ei ollenkaan hankalia, vaan mielestäni superhelppoja.
Taikinaan tarvitset vain muutaman raaka-aineen ja taikina on nopeasti pyöräytetty. Taikina pursottimeen ja kiekurat pellille ja uuniin. Ymmärsin työkavereiden puheista, että juuri paistaminen on hankalaa, varottava, ettei leivokset lässähdä.
No en yleensä availe uuninluukkua kesken paiston, joten ei tarvinnut pelätä lässähdystä. Katselin kellosta ajan ja sitten zoomailin luukun lasin läpi ennenkuin availin luukua. 
Tuulihatuista tuli täydellisiä, ehkä hieman isoja, mutta sopihan enempi täytettä
ja  täytevaihtoehtoja on niin monta kuin jaksaa tehdä.

tuulihattu, pasterie

Tuulihatut

2 dl vettä
100 g voita
2 dl jauhoja
3 kananmunaa (M)

Mittaa vesi ja voi kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Sekoita joukkoon jauhot ja jatka sekoittamista kunnes taikina on kiinteä pallo. Ota kattila pois liedeltä ja jäähdytä taikina huoneen lämpöiseksi.
(Itse kaadoin taikinapallon yleiskoneen kippoon jäähtymään)

Lisää kananmunat yksitellen voimakkaasti vatkaten ja jatka vatkaamista vielä pari minuuttia viimeisen kananmunan jälkeen.

Siirrä taikina pursotuspussiin ja pursota taikinasta pieniä pyörylöitä leivinpaperilla peitetylle pellille.
Paista 200 asteessa 20-25 min.
 Älä avaa luukkua paiston aikana.

Halkaise jäähtyneet tuulihatut ja täytä.

Vadelmatäyte

200 g vadelmatuorejuustoa
2 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
1-2 rkl Lemon curd tahnaa

Vaahdota vaniljakastike ja lisää joukkoon tuorejuusto ja sitruunatahna. Sekoita tasaiseksi tahnaksi. Lusikoi tai pursota tuulihattuihin. Lisää koristeeksi vadelmia/mansikoita/mustikoita.


Tuulihattujen taikinaan ei tullut sokeria, jotta sama taikina käy myös suolaisiin täytteisiin. Jos haluaa voi taikinaan lisätä 2 rkl sokeria, mutta kun täytekin on jo makeaa, niin meille ainakin makeus riitti.


Ihan vähän vain maistoin kuvatessa ja vielä vähän lisääkin,
 kun oli niin raikkaan hyvää. 
Taisi muutkin tykätä, kun vajaa 30 tuulihattua hävisi päivän aikana.


Makeaa alkanutta viikkoa!

- Satu -











perjantai 12. toukokuuta 2017

Kohta tulee Kiire.....#kukkailottelua

gerbera, pinkki, still life flower

Mietin jo miten osallistun tämän viikon #kukkailotteluun...
Koko viikko töitä ja iltaisin on ollut takki aika tyhjä, enkä ole viitsinyt lähteä edes ruokakauppaan, kun ei ole ollut pakko, saatika sitten kukkasia hommaamaan....

gerbera, pinkki kukka,

Likan työrupeama tanssinopettajana on taas tältä lukukaudelta paketissa.
Viimeiset näytökset oli tällä viikolla ja Likka kotiutui esityksistä lapsilta saamien kukkien kera.
Katselin ihaillen kuinka hän asetteli näitä pinkkejä kukkia maljakkoon ja kuskasi ne huoneeseensa.
Vienosti kyselin, josko saisin niitä lainata postausta varten???


Viime viikot olen pyöritellyt päässäni kevään juhlien tarjoamisia ja leipomisia. Meillä olisi tiedossa yhdet lakkiaiset ja yhdet valmistujaiset.
Pikkuhiljaa olen saanut jotain jäsentelyä aikaiseksi, mutta lista on jo vaihtunut aika monet kerrat. Juhlien teema on ollut tiedossa jo pitkään, mutta ne tarjottavat....vaihtuvat joka päivä....
Paperilla ei vielä ole mitään suunnitelmia....


Olemmekohan kutsujen kanssa hieman myöhässä vai ei,
 mutta tärkeimmät ihmiset tietävät jo päivämäärän, joten Likan itsetekemät kutsut ovat lähinnä muodollinen juttu.


 Hyvin Tärkeä Päivä lähestyy vauhdilla,
joten minun olisi päätettävä tarjoilut, jotta ehdin ajoissa.
Ja ei pelkästään tarjoilua, vaan myös ne kukat!


Taitaa vielä kulua aika monta kuppia kahvia ennen ensimmäisiä sanoja paperilla....


- Satu -


#kukkailottelua