tiistai 31. tammikuuta 2017

Tammikuu 2017 Kuukausikollaasi

Uusi vuosi alkoi lähes lumettomana, vesikelissä.
Sitten tuli lumi ja paukkupakkaset. Hetken saimme nauttia talvisista keleistä, tosin harmaista sellaisista. Meilläpäin ei aurinkoa montaa kertaa näkynyt...
Ja taas mennään nollakelillä, liukastellen.


Tammikuu on minulle aika hidas kuukausi, eipä suurempia. Arkea, yhteisiä ulkoiluja ja luonnonihmeitä. Odotan kevään saapumista. Tunnen meneväni tyhjäkäynnillä....
Kuukauden alussa ostin itselleni uuden kameran ja olen opetellut hissukseen sen sielunelämää...
Ehkä meistä kaverit tulee?


Leipomaan ja kokkaamaan ehdin kuitenkin aina....
Joululahjaksi saamani mehulinko on huippu!


Sisustusvirtauksien innoittamana tutustuin pellavalakanoihin; valmiisiin ja itsevärjättyihin ja -ommeltuihin.
Eniten huomiotaherättävä tapahtuma tammikuussa oli takaeteisen ja takkahuoneen klinkkerilattian maalaus. Minkä eron saa pelkka maali aikaan....Uudesta ilmeestä voi lukea täältä.


Taas kuukausi lähempänä kevättä ja kesää!

- Satu -




Lisää tammikuisia kuvakollaaseja löytyy täältä

maanantai 30. tammikuuta 2017

SisustusVirran Vietävänä


pellavalakana, linensheets

Pitkään olen lukenut pellavalakanoista ja kuunnellut ihmisten omakohtaisia kokemuksia.
Itse miellän pellavan mieluumin vaatteisiin ja pöytäliinoihin sekä verhoihin. Olen käyttänyt kyllä pellavaa sisustamisessa, mutta vierastin jotenkin pellavan karheutta petivaatteissa.

Toinen syy on niiden aika suolainen hinta. Meillä nukkuu koirat sängyssä, on aina nukkuneet, eli tuntuu turhalta hankkia satasen lakanoita koirien karvattaviksi....halvemmatkin kelpaa niille ja meille ihmisille.

Kunnes,
 Ikeassa käydessäni huomasin ale-laarissa valkoisia pellavalakanoita. No nyt päätin kokeilla, onko lakanat kaiken sen hypetyksen väärtejä.


Pesin ensin lakanat ja tungin ne kuivausrumpuun. Sitten petasin meille uutuuttaan karheat lakanat ulkona tuuletettuihin petivaatteisiin. Ensimmäinen ajatus oli...kylmä peti. Seuraavaksi aloin miettiä karheutta; minusta kun ei näy kuin nenänpää peittojen alta...

pellavalakanat, linen sheets, white linen

Olihan ne karheat, mutta ei läheskään siinä määrin kuin olin ajatellut. Oikeastaan ne tuntui aika mukavilta ja lämpöisiltä. Mieskään ei valittanut, taisi kuitenkin huomata, koska olin asiasta puhunut.
Muutaman yön jälkeen keksin, että haluan denimin-siniset lakanat, pellavalakanat! Mietin, että vitsi kun olisi tajunnut ostaa kahdet lakanat ja värjännyt toiset....

blue linen sheets, sininen pellavalakana

Myöhemmin sitten menin tyttäreni tarpeen mukaan kangaskauppaan. 
Eurokankaassa sattui olemaan poistopäivät. Sillä aikaa kun Likka valitsi omia kankaitaan, minä kiertelin laareja ilman mitään ajatusta..kun en tarvitse mitään....kunnes käteeni osui valkoinen pellava-viskoosikangas. Samassa keksin, että tästä saan värjäämällä sen sinisen pussilakanan. Kävin sen jälkeen vielä pellavahyllyn läpi ja keräsin sieltä mukaani valmista sinistä pellavaa. Ihan vain vertailun vuoksi, millainen väriero pussilakanoihin tulee...

siniset pellavalakanat

Prismasta hain Nitron sinistä värjäysjauhetta ja kasvihuoneestani ison saavin.
Tein väriseoksen ohjeen mukaan ja saavin täyteen tulikuumaa vettä. Valkoisen kankaan laskin varovasti saaviin ja 'sekoittelin' aina aika-ajoin keitostani. Kangas taisi olla värjäytymässä puoli vuorokautta.
Tiesin odottaa, ettei kankaasta tule tasaisen väristä, mutta olin positiivisesti yllättynyt kuinka ihania kuvioita kankaaseen oli syntynyt. Melkein kuin kukkasia.
Tai kuin kulahtaneet farkut.

itsevärjätyt pellavalakanat, selfdyed linen sheets

Pesin kummatkin kankaat ennen käyttöönottoa, joten väri tuntui pysyvän hyvin.
Kuvittelin kyllä, että kaupan valmiiksi värjätty olisi hieman haalistunut, mutta eipä....

linen sheets, pellavalakana, diy, itsevärjätty

Rehellisesti sanottuna en osaa sanoa kumpi sinisistä on kauniimpi...tasainen vai 'kuvioitu'. Ajan ja pesujen myötä varmasti kummankin väri haalenee jonkin verran.

itsevärjätty pellavalakana, DIY linen sheets

Nyt sitten mietin, kuinka kivat olisi grafiitinharmaat lakanat.
Tosin kauaahan ne ei olisi tummat vaan vaalean kirjavat, koska koirat ovat karvoineen vaaleita....


Kiva näissä on köllötellä, vaikka keskellä päivää koira kainalossa ja haaveilla keväästä, auringosta ja lämmöstä....

- Satu -




sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Makumuistoja Kesältä.....


mustikkapiirakka, leivonta

Kesällä blogi jos toinenkin hehkutti ihanasta mustikkapiirakasta.
Ja kyllähän se on hyvää tuoreista marjoista tehtynä!!!!

Sulatin pakastimet paukkupakkasten aikaan, ja löysin arkun pohjalta pari toissavuotista mustikkarasiaa. 
Mitä niille tekisin?
 Kun samalla kertaa löytyi vielä hengissä oleva valmispiiraspohja, niin vastaus oli valmis.
Palkitsisin itseni mustikkapiirakalla.


Saman tien siis leipomaan mustikkapiirakkaa keskellä talvea.

Kaulin vain kauramurotaikinan vuoan kokoiseksi. 
Sekoitin kohmeisiin mustikoihin pari ruokalusikallista perunajauhoja sitomaan sulamisesta valuvan mehun ja kaadoin mustikat pohjan päälle.


Marjojen päälle sekoitin seoksen, johon tuli

2 dl turkkilaista jogurttia
n. 1/2 dl sokeria
1 kananmuna
1 tl vaniljasokeria

Paistos uunin alimmalle tasolle 200 asteeseen n. puoleksi tunniksi.
Kyytipojaksi vaniljajäätelöä tai kermavaahtoa -tai kuten mieheni aina lisää kaikkeen - vaniljakastiketta......

mustikkapiirakka, itseleivottu


Voi kun kaipaankin tuoreita mustikoita, siniviolettejä sormia poimimisen jälkeen ja samanväristä hymyä, kun on napsittu masu täyteen luonnon omaa herkkua.

Odotan niin kevättä ja kesää!

- Satu -





lauantai 28. tammikuuta 2017

Yhden Sortin Prinsessa


cosplay, rosalina

Kaikki, jotka ovat pelanneet Super Mariota, tietävät Prinsessa Rosalinan.
Hahmo on kuvitteellisen Comet Observatory-avaruusaluksen johtaja ja Luma-tähtilapsien äiti.
Ainakin Wikipedian mukaan....

Tänä viikonloppuna on myös jokavuotinen  cosplay-tapahtuma Frosbite  Lahden Sibeliustalossa.
Lapsistani vanhin poikani sekä tyttäreni ovat harrastaneet cosplayta jo pitkään.


 Varsinkin tyttäreni on ansioitunut ja innokas harrastaja.
  Puvut  hän tekee nykyään itse. Yhtä pukua tehdessä on jo seuraavan tapahtuman puku tiedossa.
Samaa pukuahan ei oikeastaan voi käyttää kuin kerran....


Peruukit hän tilaa netistä ja kaiken tarvittavan rekvisiitan, kuten korut, kengät ja aseet hän näpertää itse tai teemme porukalla.
Oikeastaan cosplay on kokoperheen harrastus. Meistä kaikki tekee sen minkä osaa ja keksimme yhdessä ratkaisuja puku- ja asustepulmiin...
Olenhan joskus kipsannut Likan sääretkin lasikuitukipsillä, jotta saamme sopivat säärisuojat.
Kuvan korut Likka teki tälläkertaa jumppamatosta ja joulukuusen pallosta.
Kruunu on tuunattu sipsitölkistä.
Kaiken tärkeimmät on kuumaliima ja spraymaali.
Tässä hommassa ei saa mielikuvitus ja kekseliäisyys loppua kesken....

csplay, rosalina

Niin saisihan kaikki puvut valmiina netistä tilaten, mutta juju on juuri se itse tehty puku!

Cosplay, rosalina

Kuvat napsin aamulla kun Likka valmistautui tapahtumaan. Aina on yhtä ihana nähdä laittautumista ja tänään huomata kuinka Likka muuntautui
Yhden Sortin Prinsessaksi.

Ja oikeasti hän onkin meidän perheen Prinsessa,



- Satu -



perjantai 27. tammikuuta 2017

#Kukkailottelua Ruusuilla

Yksi kimppu,
 eri taustat ja vuorokauden aika.

Kyllä väreillä  ja valolla, niiden määrällä ja laadulla on suuri vaikutus valokuvan olemukseen.

Jälleen kerran kuvasin illalla, töiden jälkeen. 
Halusin tummaa puhuvia kuvia. Salamaa en edelleenkään käyttänyt, vaan Juniori toimi valomiehenä.
Hieman meinasi taas meiltä kahdelta riistäytyä koko homma käsistä, kun keksittiin kaikenlaisia poppaskonsteja ja valovirityksiä.
Varsinaista laatuaikaa....


Alkuun siis muutama 'iltakuva' parhaat päivänsä nähneestä ruusukimpusta...

stillkuva ruusu
kukkailottelua, pinki ruusu

Seuraavana päivänä ehdin kotiin päivävalon aikaan. Oikeastaan minun piti siivota, mutta, enpäs siivonnutkaan...
Virittelin kotistudiota  ja samalla suunnittelin hieman pysyvämpääkin kuvausviritelmää....
Mies on pyytänyt kuvaamaan hänen pienosmallejaan ja yhden jo kuvasinkin, mutta tarvitsen 'tilan' jonka voi jättää paikoilleen, eikä aina purkaa pois....
No suunnitelma on päässäni, kunhan sen ehtii vain toteuttaa.

Tässä sitten samat kukat seuraavana päivänä luonnon valossa....

stillkuva ruususta
pinkki ruusu, stillkuva ruususta


Lopulta purin kotistudion ja ryhdyin siivoamaan....
sekin on nyt sitten tehty.


Ruusuista viikonloppua kaikille!

- Satu -

Lisää Tainan #kukkailottelua TÄÄLLÄ


torstai 26. tammikuuta 2017

KahviKissan Juustokakku



Teki taas tuossa taannoin mieli leipoa ja selasin reseptejäni. Oikeastaan teki mieli juustokakkua, mutta millaista???
Vaihtoehtoja arkistostani löytyi.
Lopulta pysähdyn tämän aikoinani kinuskikissan sivuilta talteen ottamani ohjeen kohdalle.
En ollut vielä kertaakaan tehnyt kyseistä kakkua, joten nyt päätin kokeilla, tosin niillä aineilla jotka kotoa jo löyty...
Kekseistä osan korvasin vaniljatäytekekseillä, kun suklaiset olivat kummasti vähentyneet....
Kahvijauhe taas vaihtui Ice Frappe-jauheesen.
Tuorejuustoa sattui olemaan suklainen versio. 
Osan vaniljakastikkeesta korvasin kuohukermalla ja suklaana käytin tummaa suklaata.
Vaniljakuorrutteeseen lisäsin suklaisia kahvipapuja....
Sooloilin tapani mukaan.....

Choco cappuccinokakku

Kahvikissan Juustokakku


Pohja

200g suklaakeksejä
50 g voita
1 ps ( 23g) choco cappuccino-kahvijauhetta

Vuoraa irtopohjavuoan ( ¤ 24 cm) pohja leivinpaperilla. Murskaa keksit tehosekoittimessa tai kaulimella. Sulata voi kattilassa ja sekoita joukkoon keksimurut ja kahvijauhe. Painele seos vuoan pohjalle ja laita kylmään odottamaan.

Suklaakahvitäyte

3 tl liivatejauhoa/6 liivatelehteä
1 1/4 dl vahvaa kahvia ( 1,5 kahvimitta/kahvikupillinen)
200 g maustamatonta tuorejuustoa.
4 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
100 g maitosuklaata

Turvota liivatejauhe purkin ohjeen mukaan/ laita liivatteet kylmän veteen likoamaan. Keitä kahvi ja sulata liivate kahvin sekaan. Notkista tuorejuusto vatkaimella ja lisää kahvi-liivateseos sekaan ohuena nauhana. Vaahdota vaniljakastike ja lisää se kahvi-tuorejuustoseokseen. Sulata suklaa ja lisää täytteeseen. Kaada täyte pohjan päälle ja anna hyytyä kylmässä vähintään 3 tuntia.

Kahvikissan juustokakku

Vaniljakiille

1 tl liivatejauhetta/ 2 liivatetta
2 1/2 dl  vaniljakastiketta

Turvota liivatejauhe tai liota liivatelehtiä kylmässä vedessä.
Kuumenna osa vaniljakastikkeesta ja lisää liivate. Sekoita kunnes liivate kokonaan sulanut ja sekoittunut. Lisää loput vaniljakastikkeesta jotta seos jäähtyy. Kaada täytteen päälle. Tässä vaiheessa ripottelin suklaiset kahvipavut täytteeseen. Anna hyytyä kylmässä pari tuntia.
Irroita kakku vuoasta ja aseta tarjolle.


Maistuu erinomaiselle kahvin seurana.
Ja on todellakin kahvikissan ihan oma juustokakku.
Kahvipavut putkahtelevat hauskasti esiin ain akakkua leikatessa..




Makoisaa tulevaa viikonloppua!

- Satu -







tiistai 24. tammikuuta 2017

Helmi Orvokki Adalmiina 4 Vee


Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Helmi-Hempukka, Mölli, Mummeli, He*%&n-Helmi ...
Helmi tottelee kaikkia nimiä...tai ei sitten mitään niistä.
Riippuu ihan staffiperimän senhetkisestä 'on-tilasta'.

Helmissä on dobermannia, staffia ja bullia. Kun kerron ihmisille rodut, kuulen yleensä syvän hengenvedon; pelottavia rotuja....Ja sinulla on lapsiakin! 
Helmi on lasteni paras kaveri, tuki, turva ja seura. Helmi kestää rutistusta ja halailua. Hän kuuntelee hievahtamatta kaikki salaisuudet ja pusuttaa niin kauan, että itku vaihtuu nauruksi.
Oma perhe on hänelle kaikki kaikessa, niin ihmiset, kuin karvakaveritkin. Ja kerran hyväksytyt vieraat kuuluvat perheeseen.

Ohikulkijat ja kaupustelijat hän kyllä haukkuu ihan vain ilmoittaakseen, kuka täällä asuu...

Tämä ruttunaama syntyi 4 vuotta sitten ja meille kävi tuuri, että saimme hänet.
(3-vee postaus ja mahdoton kuvapläjäys löytyy TÄÄLTÄ)


 Helmi on täysin on-off-tyyppi; joko mennään täysillä tai sitten ei ollenkaan. 
 Addiktiona on kepit, pallot, kanisterit....Kaikki 'lelut' puretaan miljoonaan osaan ihan vain tutkimus mielessä ja sitten se viimeinen sentti-kertaa-sentti pala on aarre. Aarretta esitellään ja kannetaan ihmiselle, jonka pitää heittää sitä ihan hamaan tappiin saakka. Koira ei väsy, eikä älyä lopettaa ennekuin  ihminen sanoo, että nyt loppu. Sinnillä kokeilee vielä kerran pari, josko se huumanni vain höpisi omiaan....
Toinen staffimainen ominaisuus on hidastelu. Jos neitiä ei joku asia kiinnosta tai sovi just sillä hetkellä hänen ajatusmaailmaan ja olotilaan, niin ei sitä millään viitsisi, ei millään....jos pitäisi lähteä vaikka ulos kesken hänen uniaan, niin aikansa saa huudella ja hoputtaa, että 'mummeli' kaivautuu peittojen alta ja raahautuu mukaan. Jos metsälenkillä löytyy kiva keppi ja sitä on autuaallista pureksia, ei hän heti ensimmäisestä kutsusta tule, eikä välttämättä viidennestäkään...tulee kun tulee. Ja aina iloinen hymy naamalla ja kamala hinku antaa pusuja.


Off-tilassa Helmi rakastaa lämpöä ja läheisyyttä.
 Se nukkuu peiton alla tai kaverin vieressä, kunhan on lämmintä ja mielellään pehmeää.
Paraspaikka on nukkua Likan vieressä ja mieluumin hieman Likan jalkojen päällä ja tavoitteena on vallata lopulta koko sänky peittoineen....Melkein joka aamu Likka valittaa, ettei ollut tilaa nukkua ja silti joka ilta hän sanoo Helmille.' Mennäänkö nukkumaan..'


Ja oikeasti, voiko tuota anovaa ja melkein jopa hieman komentavaa katsetta olla huomaamatta;
'Heitä nyt se keppi, äläkä aina sählää sen kameran kanssa'


- Satu -

maanantai 23. tammikuuta 2017

Kaakelilattian Maalattu Uusi Ilme

Tässä talossa ei varmaan ole yhtää paikkaa jota ei olisi jo kertaalleen remontoitu. 
Joitakin jo useampaan otteeseen ja ihan vain sen takia, kun kyllästyy entiseen. 
 Helpoten huoneiden ilmettä saa muutettua maalaamalla. Mutta entäs kun kyllästyy lattian väriin.....

Tämä meidän pieni 'soppi' - takkahuoneeksikin kutsuttu - on oikea murheen kryyni.
 Pieni, monikulmainen ja ei yhtää ehjää seinää. Alunperin tämä on kai ollut vain ns. varastotila ja läpikulkupaikka saunaan, kylppäriin, autotalliin ja poltinhuoneeseen ( nykyään khh). Myös takaovi avautuu samaan tilaan.

Itse olemme jo kertaalleen vaihtaneet vanhan lautalattian pois ja asentaneet klinkkerin lattialämmityksellä. Silloin terracotan väri tuntui hyvältä..
Mutta mieli muuttuu, ainakin minulla ja aika useinkin. Pitkään olen tuskaillut lattian kanssa, lähinnä sen tummuuden ja punaisuuden vuoksi. Olen yrittänyt peitellä sitä matoilla, mutta kun tila on niin hankalan kokoinen ja muotoinen...


Vajaa vuosi sitten tein keittiöön vaalennuksen eli maalasin välitilan kaakelit kaakelimaalilla.
Maali on pysynyt hyvin paikoillaan pesuista huolimatta ja kestänyt myös kaasuhellan kuumuuden.
Niinpä halusin kokeilla maalia myös lattiaan.

Lattian maalamiseen on ihan oma kaakelimaali. Maali sopii kaikille lasitetuille ja lasittamattomille kaakeleille ja klinkkereille.
Aikaa minulla meni viikonloppu, siis listojen poistosta uudelleen kalustukseen....Lattialämmityksen olin ottanut jo pois päältä edellisenä päivänä.


Ensin poistin kaikki listat. Sen jälkeen alkoi reilun vuorokauden kestävä pohjatyö.
Imuroin  lattiat ja seinänraot huolellisesti. Pesin lattian ensin höyrypesurilla, jotta kaikki rasva ja lika lähtisi pois.
 Seuraavaksi pesin lattian Nitorin maalarinpesulla. Käytössäni oli suihkepullo, jolla levittäminen on helppoa. Rätin kanssa hankasin kaikki saumat ja laatat kunnolla. Tässä aineessa on se hyvä puoli, ettei sitä tarvitse pestä pois.


Kun lattia oli kuivunut, aloitin lattian esikäsittelyn. 
Lattian esikäsittelyaine on erillinen pullo, josta tehdään veden kanssa sopiva seos. Seos levitetään mielellään kastelukannulla lattialle ja jynssätään esim. juuriharjalla koko lattia, joka kolo ja laatta. Aineen annetaan vaikuttaa 30 min, jonka jälkeen se huuhdellaan pois. 
Ainakin saumojen väri vaihtui kirkkaammaksi ja huuhteluveden sai vaihtaa aika tiuhaan, kunnes rätti alkoi olla puhdas.

Tämän  jälkeen lattian annetaan kuivua 24 h. Rajasin alueen porteilla, ettei tassuttelijat pääse sitä sotkemaan....


Seuraavana päivänä pääsin sitten itse asiaan, nimittäin maalaamiseen!
Valitsemani väri oli vaaleanharmaa. Värikartan mukaan se näyttää aika sinisävyiseltä, mutta lattiassa melkein valkoiselta.
(HUOM! Nämä sävyt ovat viitteellisiä, tarkista oikea sävy aina myyjän värikartasta.)

Maalipurkissa on sisällä pieni 'pullo' ainetta, joka sekoitetaan maalin sekaan juuri ennen maalaamista. Tämän jälkeen maali on maalauskelpoista 10 vuorokautta. No niin kauan ei lattian maalamiseen mennyt.....


v33, kaakelimaali, kaakelilattian maalaus

Jo ensimmäisen kerroksen levittäminen lisäsi tilan valoisuutta huomattavasti. Sudin maalin lattiaan pensselillä ja matalanukkaisella telalla. 
Täytyi odottaa 3 tuntia, jotta pystyi maalaamaan seuraavan kerroksen. Alkuun istuin keittiössä juoden kahvia ja vain ihailin vaaleutta...


Tummemmat laatat loistivat vielä selvästi läpi, mutta jo toisen kerroksen jälkeen nekin peittyivät. Lopulta maalasin lattian kolmeen kertaan. Viimeisen kerroksen jälkeen lattia sai olla ihan rauhassa 12 tuntia, jolloin maali on kävelyn kestävää. Täysin kestäväksi se 'tekeytyy' 15:ssa päivässä. Nyt siis mennään hissutellen....
Varovasti sipsuttelin ja asettelin listat paikoilleen. Imuroin ja nihkeäpyyhin lattian ja hellästi asettelin kalusteet paikoilleen. Ihan vain siksi, että näkisin kauniin lopputuloksen!


Koiratkin ovat jo tepastelleet lattialla ja ottaneet muutamat äkkilähdötkin, kun takaovi on aukaistu. Lattiassa ei ole naarmuakaan...Laitoin kuitenkin pienen maton oven eteen, ihan vain varuiksi ja imemään tassuista kosteuden, aina kun karvakaverit tulevat sisään. Yöksi ja päivän ajaksi otan maton pois, jotta maali saa kuivua ja kovettua rauhassa. (Vinkki Colornovalta)


Nyt sitten seuraankin mielenkiinnolla miten maalaus meidän sirkuksen kestää.
Paljaan jalan alla lattia tuntuu ihan samalta klinkkerilattialta, ehkä hivenen liukkaampi?


Näkymä keittiöstä takkakopperoon päin on nyt parempi; yhtenäisempi kuin ennen.

kaakelimaali, V33, kaakelilattian maalaus

Tuntuu kuin keittiöönkin olisi tullut lisää valoisuutta.
Tykkään, tykkään todella paljon.

kaakelimaali, v33, kaakelilattian maalaus

Yksin en tätä projektia olisi pystynyt tekemään. Apua sain Colornovalta. He auttoivat ja ohjeistivat minua pääsemään tavoitteeseeni.

Nyt kun tämäkin urakka on tehty, niin mitähän seuraavaksi?
Jos nyt kuitenkin vain nauttisin haluamastani vaaleudesta ja uudesta maalatusta klinkkerilattiasta.


- Satu -


Projekti toteutettu yhteistyössä Colornovan kanssa.