sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Maitokiisseli

maitokiisseli
maitokiisseli, tuoreat marjat

Tiesin maitokiisselin, mutta en muista, että olisin sitä koskaan maistanut, saatika itse tehnyt.
Moni töissä hehkutti kiisseliä ja varsinkin sen helppoutta.
No pitihän sitä kokeilla, mutta aikaa meni ennenkuin muistin koko kiisselin ja lopulta sain kokeiltua.

maitokiisseli, tuoreat marjat

Ja todellakin helppoahan se on.
 Ohje löytyi Maissitärkkelyspurkin kyljestä. Siinä se oli nimellä Vaniljakiisseli, mutta kuulema sama asia, on vain maustettu vaniljalla.
Ohjeessa oli käytetty vaniliinisokeria, joka ei oikeasti ole vaniljaa nähnytkään, vaan on täysin synteettinen tuote, tehty mm. paperiteollisuuden sivutuotteista..
( Jos olet yhtään kiinnostunut siitä, mitä suuhusi pistät, niin suosittelen hankkimaan käsiin Mats-Eric Nilssonin kirjan Petos lautasella. Luin kirjan vuosia sitten ja kiinnostus puhtaampaa ruokaa kohden vain lisääntyi. Vaikka olen aina ollut kiinnostunut puhtaasta ruuasta, niin kirjan lukemisen jälkeen vielä enempi. Kirja todellakin kertoo karua kertomaa siitä, mitä meille tietämättämme syötetään.)

Ja voit arvata, että itse laitoin aitoa vaniljaa, tuota vaniliinia ei taida meidän kaapista edes löytyä.

maitokiisseli, tuoreat marjat


Vaniljainen Maitokiisseli

5 dl maitoa
4-5 rkl maissitärkkelystä
1 rkl sokeria
1- 2 tl vaniljaa

Mittaa maito ja maissitärkkelys kattilaan. Kuumenna sekoittaen, kunnes seos kiehahtaa. Anna kiehua hiljalleen miedolla lämmöllä 2-3 min. koko ajan sekoittaen. Nosta kattila liedeltä ja mausta sokerilla ja vaniljalla.
Kaada kiisseli tarjoiluastiaan ja ripottele pinnalla hieman sokeria pintakalvon estämiseksi. 

Itse en sitä tehnyt, enkä huomannut, että mitään kalvoa olisi edes kunnolla muodostunut.

Tarjoile jäähtynyt kiisseli hillon tai marjojen kera.

maitokiisseli, tuoreat marjat
maitokiisseli, tuoreat marjat

 Kaikki kiisseli hävisi heti ja kysyntää lisäannoksellekin oli.
Taidankin tehdä uuden satsin, ja tuplana, tänään jälkiruuaksi ja tarjota tuoreiden mustikoiden ja mansikoiden kera.

maitokiisseli, tuoreat marjat


Aurinkoista sunnuntaita!

- Satu -

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Piikikästä Kauneutta.....#Kukkailottelua


Tämä viikko on ollut ....no on ollut ihan jotain muuta, kuin ensin olin suunnitellut.
Otin sitten suunnitelman B käyttöön....
Siis vain ollut ja oleillut tekemättä mitään ihmeellistä...vähän niinkuin lomaillut...kaikesta.


No saatiin kyllä hoidettua Likan muuttohommia ja hommattua hänelle sänky ja kaikenlaista muuta tarviketta uuteen kotiin, mitä ei kotoa löytynyt tai olleet muuten sopivia.... Samalla kun pakattu Likalle tavaroita, niin olen käynyt kaappeja ja vähän kellaria läpi ja laittanut paljon tavaraa kiertoon.......Siinäpä suurimmat tapahtumat.
Suurin on vielä edessä, se Muutto toiseen kaupunkiin opiskelemaan...


Vaikka kuinka olisi menoa ja vilskettä, niin kukkasia en unohda, enkä jätä huomioimatta.
Kun edelliseen postaukseen poimin pihalta sen hortensian oksan ja myöhemmin viikolla yhdistin siihen toisen kimpun, tai sen mitä siitä oli jäljellä, sain idean  #kukkailotteluun.
Olinkin jo miettinyt ehdinkö ja keksinkö mitään....


Hain vain toisen kukka-oksan samaisesta hortenssiasta, tosin olikin erisävyinen kuin edellinen, ja sitten kipaisin lähiojan pientareelle ja sieltä lisää tuollaisia ohdakkeen tapaisia. Nyt osa ohdakkeista oli jo auennut ja sehän sopi värinä kimppuun vain paremmin.
Aikani pähkäilin, mitä muuta, mutta totesin, että näillä mennään....


Vaikka viikko on ollutkin aika 'takkuista' eteenpäin menoa, niin silti fiilikset ovat hyvät.
Kuten tämä ohdakekkin; piikikäs ja hieman epämiellyttävä käsitellä, mutta niin kaunis.

Ja voin olla varma, että näitä piikkipalloja löytyy kohta jonkun turkista, toisen hiuksista ja kolmannen vaatteista, kun alkaa jokavuotinen takiais-sota....
Ja turkista ihan vain sen takia, kun pitää aina olla mukana kaikessa kivassa, jossa juostaan ja hillutaan...ja joskus sattuu jäämään tulilinjalle...


Vähemmän piikikästä viikonloppua!

- Satu -
















maanantai 24. heinäkuuta 2017

Ihanaa Iittalaa...Taika 10 Vee


Iittala Taika 10 years, green coffee
Iittala Taika 10 years, hortenssia, hydrangea, green coffee
Iittala Taika 10 years, green coffee

Olimme Likan kanssa kaupassa ja hän esitteli minulle tämän ihanuuden; uuden juhlallisen Taika-mukin.
Iittalan Taika-sarja viettää10-vuotis juhlavuotta. 10 vuotta sitten Klaus Haapaniemi toi klassisten ja pelkistettyjen Iittaloiden joukkoon mystiikkaa ja leikkisyyttä. Alkuun sarja oli 'outolintu' ja suomalaiset lämpenevät hitaasti. Kymmenessä vuodessa Taika-astiastosta on kuitenkin ehtynyt tulla jo omanlaisensa klassikko ja nykyään se on helposti ihastuttavissa oleva sarja.

Itse tykkään juuri noista eläinhahmoista ja väreistä. Tässä mukissa loistaa pöllö. Pöllö, joka muistuttaa robottia antenisarvineen ja viuhuvine eriväri-siipineen. 
Kun Likka nosti mukin eteeni ja näytti myös laatikon jossa muki oli, tämä esteetikko oli heti myyty.
Mukin värit ja koristeellisuus miellytti ja suuaukon sisäpuoliset kuviot ovat kuin piste ii:n päällä. Vaikka muki maksoi melkein 20 euroa, lähti muki matkaan.
Aina on tilaa yhdelle ihanalle mukille.

Iittala Taika 10 years, green coffee

Ja kotona mietin miten kuvaan mukin. Taas kahvikuppikuvia...
Eilen poimin terassihortenssiasta katkenneen kukinnon ja värithän olivat nyt  mukin kanssa samat. Ostettaessa hortenssia oli sininen, nyt jotain muuta....
Ja mitä sitten mukiin????

Iittala Taika 10 years, hortenssia, hydrangea, green coffee
 hortenssia, hydrangea, green coffee

No kahvia tietenkin, mutta ei mitä tahansa kahvia, vaan Vihreää kahvia. 
Olin tilannut pienen pussin vihreitä kahvipapuja Hyvinvoinnin tavaratalosta. Vihreät kahvipavut ovat kahvipensaan hedelmiä, joita ei paahdeta kuten perinteisesti pavut paahdetaan kahvinvalmistuksessa. Sen sijaan kahvipavut kuivataan, kunnes kahvipensaan hedelmä kuivuu ja aukeaa. Vihreä kahvia käytetään paljon painonhallinnassa ja siinä on paljon antioksidantteja.
No laihdutusmielessä en papuja tilannut, vaan koska halusin kokeilla ja maistaa kovasti hehkutettua tuotetta, kahviaddikti kun olen.

Iittala Taika 10 years, hortenssia, hydrangea

Jo pussin kyljessä varoitetaan, ettei vihreistä pavuista keitetty kahvi maistu perinteiselle kahville vaan maku olisi lähempänä vihreää teetä ja yrttejä. Lisäsin pussin vinkin perusteella jauhamiini papuihin hieman kardemummaa ja 'keitin' kahvin espressokeittimelläni. Valmiin kahvin maustoin vielä agavesiirapilla.

Iittala Taika 10 years, hortenssia, hydrangea, green coffee

Ja voin rehellisesti sanoa, että mieleeni tuli ne itämaiset kahvit, joita on joskus maailmalla juotu minimaalisista  kupeista ja laseista. Se kahvi on parasta jota olen juonut ja tämä toi sen makumuiston elävästi mieleen.
Kahvi näyttää ihan vihreältä teeltä ja Likka, joka on huono juomaan kahvia, sanoi tämän kahvin olevan hyvää. Jopa hän voisi tätä  juoda!


Muki oli ihan heräteostos, mutta olen sen ansainnut. Ainakin omasta mielestäni.
Olen sään sanelemana käynyt sisällä kaappeja ja varastoa läpi ja olen saanut vietyä paljon tavaraa kierrätykseen, myös niitä astioita ja jopa mukeja.

Iittala Taika 10 years, hortenssia, hydrangea, green coffee

Jos vihreä kahvi puhdistaa ja virkistää kehon, niin kaappien siivoaminen ja tavaran perkaaminen virkistää mieleni.

Virkistävää alkanutta viikkoa!

- Satu -

.













lauantai 22. heinäkuuta 2017

Mustikkamaitoa


mustikkaa, wild blueberries, still life
mustikkaa, wild blueberries, still life
mustikkaa, wild blueberries, still life, vanhat astiat

Tämän kesän ensimmäinen mustikkamaito on nyt syöty, tai Juniori sen söi, koska itse mustikatkin pieneen peltikuppiin poimi. Oli siellä kupissa mukana muutama ahomansikkakin...


Ja kukatkin hän kävi minulle poimimassa. On oppinut, että taskussa pitää aina reissuilla on kukkasakset, niin varret katkeaa helpommin...


Meidän piha-aidan takaa alkaa pieni metsä, jonka mustikat kypsyvät aina ensimmäisenä. Niin tänäkin kesänä. Ja mikäs sen parempaa kuin tuoreet itsepoimitut mustikat ja maito. No ehkä kuitenkin kesän ensimmäinen mustikkapiirakka voisi viedä voiton....

mustikkamaitoa, still life blueberries
mustikkamaitoa, still life blueberries
mustikkamaitoa, still life blueberries

Mietin jos lähtisi itse poimimaan ne piirasmarjat,
 mutta taivas päätti toisin ja kastelee nyt kukkasia...


Mukavaa viikonloppua!

- Satu -


Viikon makrotex-teema on Marja.
Täältä  löytyy lisää aiheesta.










perjantai 21. heinäkuuta 2017

Repaleet #Kukkailottelua


Sain Tainalta viime syksynä kourallisen unikon siemenkotia. Talven ne kökötti lasipurkissa ja keväällä kylvin ruukkuihin. Sadat pienet pisteet alkoivat pian kasvaa ja  jouduin ne siirtämään aina isompaan ruukkuun, kunnes taimet pääsivät ulos. Silloin mietin, että mitenkähän käy......
No näin kävi!


Kukkapenkki tulvii hurmaavia unikkoja, sellaisia,joita minulla ei ole ennen ollut.
On melkein mustaa ja paria erillaista tupla-värillistä. Ja ihaninta noissa tuplavärisissä on nuo reunat! Kuin repäisty pala terälehteä ja jäljelle on jäänyt repaleet reunat....


Unikkojen rinnalla kukkapenkissä kukkii tuo sininen mikälie Vuorikaunokki ja joku kissankellon tapainen kukkanen, Ukonkello. Piti googlettaa nimet...
Hauskasti niidenkin terälehdet ovat aika repaleiset...


Keräsin kukkaset kirpparilta vihdoin löytämääni pinkkiin vaasiin. Ette voi uskoa, miten vaikea on löytää juuri oikeanlaista pinkkiä vaasia! Mutta lopulta se löytyi ihan omilta kulmilta ja maksoi peräti 50 senttiä.
Ai miksi pinkki vaasi? No kun minulla oli pakkomielle pinkille vaasille....
Kirppareita kierrellessä ja maljakkoa etsiessä löytyi myös pari mieluista lautasta ja aika hauska retro-kahvikuppi. Ne keräsin mukaani Hämeenlinnan kirpputoreilta.


Unikot kukkivat päivän ja sitten pudottavat terälehtensä, nuo repaleiset rippeensä ja jäljelle jää siemenkota.


 Niitä vaalin ja varjelen, jotta voin ottaa ne talteen ja uusia 
kukkaloiston ensikesänäkin.

Pari viikkoa lomaa alkaa olla takana ja loma puolessa välissä.Touhunnut olen kaikkea muuta kuin valokuvannut. Tai no ne asuntomessut, mutta niiden jälkeen kuvaaminen on takkuillut, en saa oikein mieleistä fiilistä kuviin enkä kuvaamiseen...
Tämänkin postauksen meinasin jättää tekemättä, mutta eihän niin voi hyvälle ystävälle tehdä. 
Otin siis itseäni niskasta kiinni ja aloin kuvaamaan.
Kummasti kyllä muutaman klikkailun jälkeen alkoi jo tuntua taas mukavalta...


Mukavaa viikonloppua kaikille!
Kovasti ne lupailee, että kesä vihdoinkin saapuisi....
Voinko riisua villasukat?

- Satu -