torstai 30. marraskuuta 2017

Marraskuu....{Kollaasihaaste}


Marraskuu...
Ei mikään lempikuukauteni. Sää riepotti ja elämä oli yhtä vuoristorataa.
Oli juhlaa ja oli surua, oli sadetta ja päivän paistetta.

Likka muutettiin uuteen kämppään, sain ihailla ihan livenä suunnatoman kaunista Muraalia. Kävin 'uuden elämän' pääsykokeissa. Juhlittiin isää, poikaa ja koiraa. Aloitettiin joululeipomiset ja purin olojani kukkiin, valokuvaamiseen sekä neulomiseen.


Vaikka kuukauteen mahtui kaikki elämän kurvit ja kaarteet, niin mieli on haikea....
Ihana Ipana-kanimme siirtyi hyppelemään sateenkaarille.


Ihan rehellisesti sanon, että tämä kuukausi ei pääse Top10-listalleni..

Huomenna alkaa joulukuu, vuoden viimeinen kuukausi. 
Kuukauteen kuuluu paljon odotuksia, tekemisiä ja suunnitelmia.
Eniten kuitenkin iloa, riemua ja yhdessäoloa
Ja toivottavasti unohtaen täysin Jouluströsselin
(= Joulustressi Tatu ja Patun mukaan)


Mukavaa uuden kuukauden alkamista.

- Satu -


Lisää Marraskuisia kuvakollaaseja Pieni lintu blogissa  KLIKKLIK



tiistai 28. marraskuuta 2017

Evästä Pikkukavereille


DIY talipallo

Kevät keikkuen tulevi, mutta eipä taida tuo talvenkaan tulo paljoa siitä poiketa....
No olipa lunta ja pakkasta tai vettä, räntää ja plussaa, niin pienet siivekkäät ystävämme tarvitsevat apuamme. Luonto ei välttämättä tarjoa heille tarvittavaa määrää evästä, joten lisäruokinta on aiheen. Tiedän, että moni ei ruoki lintuja, koska ruokinta sotkee ja linnut voivat tuoda tauteja jne.... Keskustoissa varsinkin se on kiellettyä ja myös monissa taloyhtiöissä, juuri noista mainitsemistani syistä. Onneksi monet kaupungit ovat järjestäneet yleisiä lintujen ruokintapaikkoja, joissa voi käydä ihailemassa kuhinaa.
Minua 'sotku' ei haittaa, päinvastoin...viime kesänä sain nauttia monista auringonkukista kukkapenkeissäni, vaikken ollut yhtäkään itse kylvänyt. Kiitos siitä kuuluu linnuille ja ehkä parille oravallekin.

DIY talipallo

Ja kun vielä asettaa lintulaudat sellaiseen paikkaa, ettei siemenjäämät haittaa, niin miksi kieltäytyä mukavasta ajanvietteestä ja ihan live ohjelmasta? Monet kerrat olen istuskellut keittiössä pöydän ääressä kahvimuki edessäni, tai tätä blogia kirjoittamassa ja samalla seurannut elämää lintulaudalla. On muuten rentouttavaa katsottavaa, tapahtumien seuraamiseen ihan uppoutuu ja aika menettää merkityksensä....
On jopa jouduttu Juniorin kanssa turvautumaan lintukirjaan uusien lajien myötä.

DIY talipallo

Olen jo parin vuonna tehnyt itse Tirpoille talipalloja. Vaihe vaiheelta ohje löytyy TÄÄLTÄ ja viime vuotinen taas TÄÄLTÄ.

DIY talipallo
DIY talipallo

 Muoteissa rajana on vain mielikuvitus. Silikoniset muffinivuoat ovat erinomaisia, mutta ihan yhtä hyvin käy vaikka kahvikuppi tai tyhjentynyt jogurttipurkki.
 Osaan liitän ripustuslangan jo tekovaiheessa ja toisiin teen kujan narulle pillin avulla. Pilli yleensä tuppaa mennä tukkoon, mutta pitkä puinen grillitikku on oive pelastus tilanteeseen. Tekovaiheessa laitettu liian pitkä pilli kannattaa lyhentää ennen langan pujottamista. Tosin kyseessä on vain esteettinen toimenpide....

DIY talipallo
DIY talipallo

Teen kerralla ison satsin talipalloja. Säilön ne rasioihin ja pidän ulkona viileässä. Kauniit talipallot ovat oiva lahja ystäville viemiseksi...

DIY talipallo

Ja muistathan, että aloitettu ruokinta pitäisi muistaa jatkaa ihan kevääseen asti, kunnes luonto taas ruokkii siivekkäät. Linnut oppivat nopesti paikat, jossa saa ruokaa.
Meillä ainakin tintit ovat oppineet koputtamaan ikkunaan merkkinä palvelusväelle liian vajaasta lintulaudasta... 

Täytyykin näemmä taas mennä täyttämään astiat...

Oikein mukavaa viikonjatkoa.
 Enään pari päivää ja sitten on jo JOULUKUU!!!!

- Satu -


perjantai 24. marraskuuta 2017

Sopivasti Mustaan Perjantaihin....Lakritsi-Mokkapalakakku

Laku-mokkapalakakku, hopea toffee, yhteishyvän resepti

Kyselen aina synttärisankareilta, millaisen kakun he haluaisivat, ellen itse keksi jotain kivaa.
Esikoinen täytti tuossa taannoin 24 vuotta ja kyselin millaisen kakun hän haluaisi. Kun poika ei osannut vastata, niin näytin hänelle kyseistä reseptiä, jonka olin löytänyt Yhteishyvän sivuilta.

Laku-mokkapalakakku, hopea toffee, yhteishyvän resepti

Vaikka kakun nimessä vilahtaa mokkapalat-sana, niin kahvia kakkuun ei tule, vaikka maidon voisikin vaihtaa kahviksi. Tälläkertaa tein kakun ihan ohjeen mukaan, paitsi että vaihdoin jauhot gluteenittomiin. Niin ja kaakaojauhe oli raakakaakaota, kun tavallinen olikin yllättäen loppu.
Kaupasta piti muistaa vain ostaa pussillinen Hopea Toffeeta....

Laku-mokkapalakakku, hopea toffee, yhteishyvän resepti

Lakritsi-Mokkapalakakku


1 pussillinen ( 170g) lakritsitoffeeta, esim Hopea toffee
200 g margariinia t. voita
4 kananmunaa
2 dl sokeria
4 dl (vehnä) jauhoja 
1 dl kaakaojauhetta
 2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa

Poista karamelleista kääreet. Sulata rasva kattilassa ja lisää joukkoon 10 karamelliä. Sekoita kunnes toffeet ovat sulaneet.

Voitele ja jauhota kakkuvuoka. Jos käytät irtopohjavuokaa, niin vuoraa sen pohja leivinpaperilla. Itse paistoin ihan tavallisessä pyöreässä vuoassa ( halk n. 24 cm)

Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet ja siivilöi vaahdon sekaan vuorotellen rasvaseoksen ja maidon kanssa. Sekoita tasaiseksi. 
Kaada taikin vuokaan ja paista 175 asteessa n 50 min tai kunnes pistettäessä tikkuun ei tartu enään taikinaa. 
Nosta kakku jäähtymään.

Laku-mokkapalakakku, hopea toffee, yhteishyvän resepti

Kuorrutus

1,5 dl kuohukermaa
3 dl tomusokeria
Hopea toffee karamelleja

Kaada kerma ja loput toffeet kattilaan. Keitä sekoittaen kunnes toffeet ovat sulaneet. Anna jäähtyä. Siivilöi tomusokeri joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Jäähdytä kuorrutetta kylmässä välillä sekoittaen, kunnes se on sakeaa. Levitä kuorrutus jäähtyneen kakun päälle. Anna vetäytyä hyvin.
Leikkaa pala ja nauti.

Laku-mokkapalakakku, hopea toffee, yhteishyvän resepti

Lakritsi maku on mielestäni juuri sopiva. Kuorrutteeseen lorautin hieman salmiakkiuutetta, kun meinasi tulla liian sakeaa kaadettavaksi kakun päälle. Kuorrutteen väri oli lähinnä vihertävä. Ehkä loraus mustaa väriä olisi ollut ollut paikallaan. Kakun koristelin vielä lakritsihipuilla. 
Omasta mielestäni kakku olisi voinut olla hieman kosteampi. Epäilen, että tiiviyteen oli 'syyllinen' käyttämäni raakasuklaajauhe, mutta sankari itse oli kakkuun ja makuun tyytyväinen ja taisi se maistua muillekin.
Se lienee pääasia.

Se ois taas perjantai ja merten takaa tulleen hupatuksen mukaisesti Musta Perjantai.
No meillä taitaa olla joka perjantai musta näin 'talviaikaan', kun ulos ikkunasta katsoo...
ainakin täällä eteläisemmässä osassa Suomea...

Mukavaa perjantaita ja varsinkin viikonloppua!

- Satu -




keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Päivä Päivältä Paremmin....




 Enskiksi nöyrä kiitos kaikille osanotosta ja kauniista kommenteista ihanan Ipana-Kanimme poismenon johdosta.
Kyllä voi pienen karvakaverin poismeno olla rankaa, vaikka tietää, että se on ainoa oikea päätös.
Huomenna kuolemasta tulee viikko ja nyt voi asiaa käsitellä ilman, että heti purskahtaa itkuun.

Viikkoon on sopinut kaikenlaista hissuttellua.
 Pääasiassa olen ollut töissä ja siitä jääneen vapaa-ajan olen istunut ja kutonut. Kameraan olen koskenut kerran tai pari. Ja suunnitellut hiljalleen tulevia projekteja.

still life, feltball, sukhi

Niin ja istutin loputkin hamstraamistani kukkasipuleista, vaikke nyt niiden syöjää enään omasta takaa olekkaan...
Juniori laski, että istutimme yli 2000 kukkasipulia ja ennestään maassa olevien lisäksi....No kun halvalla sai, niin oli pakko ostaa.


Viikonloppu meni perheen parissa; Likka ja Esikoinen oli käymässä ja tavallaan vietettiin esikoisen alkuviikkoon osuneita syntymäpäiviä ihan perhepiirissä. Jotenkin ei nyt kiinnostanut vieraat ja kestitys.

Leivoin pojalle hänen pyynnöstään Laku-mokkapalakakun ja ison pinon suklaakeksejä. Ohjeet kirjoittelen myöhemmin...

laku-mokkapalakakku
still life, suklaamurukeksit, chocolate chip cookies, gluteinfree

Likka leipoi joulutorttuja ja ihan vain luumutäytteellä ja taisi muutama olla viikunahillotäytteellä. Vihreät kuulat saavat meillä pysyä vihreinä kuulina.

still life, feltball, sukhi

Juniorille kanin poismeno oli todella rankkaa ja hän jopa painosti hankkimaan heti uuden kanin. Yhdessä sitten selailtiin kaikilta mahdollisilta sivuilta kani-tarjontaa, mutta lopulta tulimme yhteistuumin tulokseen, että ei nyt sittenkään....ei ollut ketään Ipanan tapaista ja oloista...
Asia jäi siihen ja aika näyttää muuttuuko miksikään...


Sunnuntaina keräsin kaikki valokuvat Ipanasta kaikista laitteista yhteen kansioon ja siirsin ulkoiselle kovalevylle talteen. Vaikke hän nyt ole 'näkyvillä' niin muistoista hän ei häviä. Ja tietenkin kännyyn jäi pari kuvaa, ihan vain ihailtavaksi

Viimeine kuva Ipanasta viime torstailta.

Alkuviikko on mennyt töissä ja ihan ilman ongelmia. Joka aamu olen varovaisesti kurkannut ikkunasta, miltä keli näyttää; pääseekö pyöräilemään? Kohta on varmaan oikeasti vaihdettava nastat alle, mutta ei vielä...


Olen pikkuhiljaa alkanut kiinnittämään huomiota tulevaan juhlakauteen. J-lahjoja on jo hankittu ja ne hedelmäkakut on tehtävä pian tekeytymään.


Perjantai minulla on vapaapäivä ja ajattelin tehdä silloin alustavan (joulu)suursiivouksen; Juniori on koulussa ja mies palaa vasta illalla reissusta, joten saan hosua imurin ja mopin kanssa ihan rauhassa. Koirat hakeutuvat aina kylppäriin piiloon pois jaloista, kun näkevät imurin ja höyrymopin.
Tietävät, että se paikka siivotaan viimeisenä, enkä mene sinne imurin kanssa...

Elämä palaa uomiinsa...


Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

- Satu -












perjantai 17. marraskuuta 2017

Suunnatonta Tuskaa...


On sydämemme täynnä pohjatonta tuskaa.
Yksi on poistunut seurastamme, eikä sitä mikään korvaa!

A hand above the water
An angel reaching for the Sky
Is it raining in Heaven -
Do you want us to Cry?


Ihana pieni kanimme, joka saapui meille epäileväisen näköisenä,
 mutta rohkeana, täynnä tarmoa ja uteliaisuutta.


 Täynnä luottamusta ja kykyä hurmata...
Ihan kaikki, niin ihmiset kuin nelijalkaiset sisaruksensa.


Täynnä kykyä elää hetkessä ja täysillä, nauttia joka hetkestä ja herkusta,
myös niistä luvattomista.


En ole eläissäni tavannut tällaista persoonaa, eikä kukaan, joka ei häntä tavannut, voi ymmärtää mistä puhun.
 Elämämme olisi ollut todella köyhää, ellemme olisi saanut mahdollisuutta tutustua häneen, meidän pieneen Pupu-Enkeliimme.


Elämä on vain niin kirotun raakaa ja todella epäreilua.
 Hänen rotunsa ominaisuudet sotivat hänen temperamenttiaan vastaan, tauti nimelta kavala kasvoi hänen sisällään ja lopulta vei kyvyn metri loikkiin,  ilopomppuihin ja rummutuksiin.


Ei ole enään jaloissa pöyrijää, sohvan valtaajaa, ei ole enään kilpajuoksua herkkukaapille koirien kanssa, Ei enään kuonolla nilkaan tökkimistä, tai jos et huomioinut heti, niin sait nipistyksen jalkapöytääsi. 
Ei enään nahkamamin kukkien maistajaa ja pöydillä tanssijaa...
Tilalla on tyhjyys, suru....olo on turta, silmät itkusta turvonneet..

Mielessä pyörii vain kysymys
  MIKSI?


And now the party must be over
I guess we'll never understand
The sense of your leaving
Was it the way it was planned?



One by one
Only the Good die young
They're only flyin' too close to the sun
And life goes on -
Without You




Sinne hän loikki; sateenkaarelle
 Toivottavasti onnellisesta vauhdikkaasta elämästään ja nyt myös kivuttomana, ilman Kavalan tuomaa tuskaa...


Juniori laittoi minulle tämän kuvan sateenkaaresta tänään. Hän oli kuvannut sen kesken koulupäivän.
teksti viestissä oli; 
Siellä on Ipana

One by one
Only the Good die young
They're only flyin' too close to the sun
Cryin' for nothing
Cryin' for no-one
No-one but You

Jäljellä on vain jäljet sydämessä...


One by one
Only the Good die young
They're only flyin' too close to the sun
We'll remember -
Forever


 -S-


 tummat kursivoidut laulun sanat ovat Queenin laulusta No-one but You





keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Väriä harmauteen...omenapullat

omenapulla, still life, colorful

Nämä kuvat otin ennen ensimmäisiä lumisateita, kun pihalta sai kerättyä vielä kukkia ja puiden kauniita lehtiä......mutta kuvat jäivät vain koneeseen jemmaan. 
Tein nämä omenapullat miehen syntymäpäiville reilu kuukausi sitten.
Nyt kun on taas saanut nauttia tasaisen harmaasta säästä, niin pieni väripläjäys lienee paikallaan.

omenapulla, still life, colorful
omenapulla, still life, colorful

Pohjana ihan tavallinen pullataikina, josta tein tavallisia pyöreitä pullia.
Kohotuksen jälkeen painoin juomalasilla painauman pullien keskelle ja täytin kolon pilkotuilla omenanpaloilla. Omenapalojen päälle tein voista, kanelista ja fariinisokerista murumaisen seoksen. Pullan reunat voitelin vielä kananmunalla ennen paistoa ja paistoin kuten korvapuustitkin, oiskohan minulla vajaa 200 astetta ja otan pois kun näyttävät kypsiltä, ehkä 10-15 min. Rehellisesti sanottuna, en osaa sanoa, kun pullan paisto tulee jo ns. selkärangasta.

omenapulla, still life, colorful
omenapulla, still life, colorful

Lasten kysellessä pullanteko-ohjetta, sanon aina, että katsokaa jauhopussin kyljestä. Siitä minäkin sen olen aikoinaan opetellut.
Pulla, sämpylät ja sokerikakku ovat sellaisia, joihin en ole enään pitkään aikaan tarvinnut reseptiä. Ehkä juuri siksi en oikein pidä pullan tekemisestä, minulle se on juuri sitä pakkopullaa.

omenapulla, still life, colorful

Kaipaan myös leivonnassa pientä haastetta ja kokeilen mielelläni aina uusia reseptejä. Monet kokeilut ovat jääneet kokeiluksi, mutta on muutama, joihin palaan aina uudestaan ja uudestaan. Nämä omenapullat olivat taas pieni kokeilu ja hyväksi todettu.
Jälleen sain jotain uutta twistiä pakkopullaan.

hortensia, hydrangea, colorful


Olemme jälleen viikon taitekohdassa ja viikonloppu siintää horisontissa.
Täytyykin taas miettiä, mitä sitä leipoisi...


Oikein mukavaa loppu viikkoa kaikille. 
Älää unohtako värejä!

- Satu -