keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Ystävän kanssa kahvitellen....



Hyvää ystävänpäivää näin suomalaisittain siniseen sävyyn.

Mielestäni ystävää pitäisi muistaa joka ikinen päivä, koska he ovat niin tärkeitä. Minusta on kiva tarjota ystävälle kahvia ja miellellään jotain itse leivottua herkkua. Kaunis kattaus vain lisää kahvitteluhetken arvoa. 
Nykyään tuntuu, että kaikilla on niin kiire, ettei ole aikaa kahvittelulle tai se täytyy suunnitella oikein kalenterin kanssa, milloin ehtii juoruamaan ystävälle viimeisimmät juttunsa.
Nykyisessä some-maailmassa tietenkin viestien vaihto on helppoa ja voimme seurata toisen elämää instan kuvien ja facebookin päivitysten mukaan, mutta antaako se oikean kuvan tilanteesta ja elämästä? Mikä onkaan terapeuttisempaa, kuin kuppi kahvia ja oikea ihminen siinä vastapäätä kuuntelemassa ja kertomassa omat kuulumisensa. Näet kehon liikkeet, eleet ja koet se yhteisen naurun tai tunnet ojennetun käden, kun maailma murjoo... ystävä on oikeasti läsnä.


Suunnittelin postaavani mustikkamuffinien leivontaohjeen, mutta seurattuani päivän somemaailman ja kauppojen hypetystä yhdestä päivästä, jolloin on hyvä muistaa ystävää, myös sitä harvemminkin tavattua. Lähetetään sydämiä, kukan kuvia ja kauniita aforismeja. Jos kännykän piippausten perusteella voi päätellä, kuinka monta ystävää sinulla on, niin ainakin tänään ihan lukematon määrä....Jäin miettimään, että muistetaanko se harvemmin tavattu ystävä myös huomenna tai ensi viikolla, vai seuraavan kerran vasta vuoden kuluttua, seuraavana ystävänpäivänä? 
Jääkö nykyisessä kiireessä ystävät aikataulujen jalkoihin? On työt, perheet, lasten harrastukset ja omat harrastukset. On siivottava, leivottava ja kokattava..On oltava erityistä aikaa lasten kanssa, puolison kanssa ja ihan vain itsensä kanssa, sitä kallisarvoista omaa aikaa....
Tarpeita on monia ja kokoajan niitä tulee lisää....suorittamista suorittamisen perään.


Minä itse olen suorittaja ja joskus tuntuu, etten voi kutsua ketään kylään, ellen ole juuri siivonnut, kuuranut ja kiillottanut koko kotia. Enkä ole leiponut sen seitsemää sorttia tarjottavaksi ja kaikki tämä kilpaa kellon kanssa, kun ystävä olisi tulossa tiettyyn kellon lyömään...jotta ehtii taas seuraavaan menoon...
Yritän päästä suorittamisesta pois...vaikeaa....niin vaikeaa...
Eräänä viikonloppuna ollessani ruokaostoksilla, mieheni ehdotti, että kutsumme hyvät ystävämme istumaan iltaa ihan niinkuin nyt, jos heille sopii. Soitin heille kysyäkseni ja sopihan se.
 Meinasi iskeä paniikki...en ollut leiponut mitään, enkä enään ehtisi, eikä olisi mitään tarjottavaa....
Sitten rauhoituin..olinhan sopivasti juuri ruokakaupassa ja päätin tutustua lähemmin valmistuotteiden ja pakastealtaan tarjontaan. Oikeasti ne on minulle aika vieraita paikkoja, koska pidän leipomisesta ja haluan aina itse leipoa kaiken.
Keksihyllyn nyt tiedän ja tunnen, mutta leivonnaiset ja puolivalmisteet olikin uusia. Hieman empien keräsin kärryyn tuotteita ja samalla mietin, että mitähän ne vieraat nyt sanoo, kun kaupan pullaa....
Tosin olinhan minäkin heillä syönyt kaupan pullaa hyvällä mielin ja tyytyväisenä, joten miksi tämä on nyt minulle ongelma???


Kyseinen ilta ystävien kanssa meni erinomaisesti ja itse paistetut kaupan pullat ja muut herkut tekivät kauppansa. Totesin itsekseni, että tosi ystävät tulevat vaikka kalsareissa kylään, keskelle pyykkivuoria ja syövät tarjotun kaupanpullan, kunhan vain saavat jutella, nauraa, parantaa maailmaa ja puida viikon tapahtumia kasvotusten ystävän kanssa.


Ja niitä puolivalmiste-pullia ja -leivoksia olen sitten ostanut uudestaankin, koska niiden kanssa pääsen helpommalla ja ne jopa maistui hyviltä.

Mutta en minä leipomista lopeta, koska kyllä himoleipojan korville on hunajaa, kun leipomuksia kehutaan ja mausta tykätään.
Siksi tykkään edelleen tarjota ystäville kakkukahveja, haluan heidät tavat ja tuntea heidän läsnäolon.


Olen kiitollinen kaikista ystävistäni; kaikesta siitä mitä heiltä saan ja mitä voin heille antaa.
Ja vaikka en tänään laittanutkaan jokaiselle erikseen Ystävänpäivä-viestiä, niin ei se tarkoita, ettekö olisi ystäviäni. Voin laittaa sen viestin ihan minä päivänä tahansa, koska jokainen päivä on ystävän arvoinen päivä!


Mukavia kahvihetkiä ystävien kera joka ikinen päivä!

- Satu -









32 kommenttia:

  1. Hyviä mietintöjä. 💙 Niitä pohtii itsekin harvase päivä. Tunnen ihan piston sydämessä. Jotenkin ei ehdi tai välillä ei kyllä jaksakaan tavata ketään. Se ei johdu ystävistä, vaan arjen melskeestä. Tai sitten siitä, että on tulossa vanhaksi. Tarvitsee välillä sellaisia reporankahetkiä, joista nuorempana ei tajunnut mitään. :)
    Mutta tosiystävien kanssa siivoukset ja tarjottavat ovat toissijainen seikka, toisen läsnäolo on tärkeintä. Tuollaisille kahvihetkille pitäisi kyllä löytyä aina aikaa... ne ovat arvokkaita arjen keskellä.
    Ihanaa ystävänpäivää Satu! On ollut ihan huippua tutustua sinuun! 💓

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina, olen nauttinut jokaisesta hetkestä kun sinuun tustustuin. Kiitos, etä olet ystäväni ja autat minua nykyyän kaikessa opiskeluun liittyvässä. Olen sinulle 'paljon velkaa' <3

      Minustakin tuntuu, että olen tulossa vanhaksi, kun mietteet samanmoisia. Kun pääsee kotiin päivän jälkeen, niin tekisi vain mieli kellahtaa sohvalle ja ottaa koira kainaloon ja vain olla....tai kutoa sitä villasukkaa ;) Juuri se lähtemisen rasittavuus ja kutsumisen vaikeus...kaikki se unohtuu kun tapaa ystävän ja kuinka paljon energiaa latautuu ystävien tapaamisessa!
      Tavataan taas kumppareissa ja eripari villasukissa <3

      Poista
  2. Viisaita sanoja Satu! Tunnistan tuosta suorittajasta itseni.:/ Ja juuri ne spontaanit jutut on aina kaikkein parhaita, enkä kenenkään kotona kyläillessäni tutki, onko imuroitu tai paikat puunattu ennen vierailua. Ihan hullua, että kyläilystä on tullut niin vaikeaa! Mä olen joskus lähettänyt ystävänpäiväkortteja, samasta syystä kuin joulukortteja. En ole aktiivinen ystävänpäiväviestien lähettelijä, enkä välttämättä toivottele sitä pitkin päivää. Yritän muistaa ystäviä normiarjessa, mielessä sinä ja muut olette monta kertaa päivässä!<3 Tänäänkin.:)
    Nähdään pian!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei varmasti kukaan tutki onko siivottu vai ei. En ymmärrä mistä sekin on perua, että pitä olla parketit kiillotettu kun kutsuu ystävän kylään...Ainakin itse toivon, että ystävä tulisi minua varten ja minua tapaamaan, eikä katsomaan onko siivottu ja leivottu. Tosin onhan se jonkinlainen huomionosoitus sille vieraalle, että olisi suht siistiä ;)...ehkä...
      Juu en minäkään jaksa laitella viestejä, mutta odottakaahan kun telepatia saadaan oikeasti toimimaan, niin kyllä huomaatte kuinka usein ajatuksissa olette :D

      Poista
  3. sanoja ja ajatuksia...näitä minäkin olen tänään miettinyt.
    Kiitos näistä sykähdyttävistä sinisistä tunnelmista!
    Ystävät, he hyväksyvät sinut juuri sellaisena kuin olet ja rakastavat sinua sydämestään.

    Suloista ystävänpäivää teille, tänään ja aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin postaus vain lipsahti tuolaiseksi kun ryhdyin ajattelemaan mitä kirjoittaisin...ja kirjoitin mitä ajattelin ;)

      Kiitos Susanna, huomaatko, että yritin hieman saada kuviini jotain sellaista mitä sinun kauniissa kuvissasi on, mutta omalla tyylilläni. Ystävää ei voi kopioida, mutta ystävillä on vaikutteita omaan olemukseesi ja hyvillä ystävillä vain positiivisia vaikutteita.

      Ihanaa päivää sinulle ystäväni tänään, huomenna ja joka ikinen päivä <3

      Poista
  4. Tunnistan itseni monista samoista asioista jotka sinullakin tuntuu olevan "pakko" tehdä ennenkuin voit kutsua ystävää käymään. Mietin viikkokausia etukäteen, että pitäisi kutsua ne ja ne kylään, mutta ei nyt ainakaan tänään tai huomenna kun paikat on rempallaan. Sitten siinä käy niin että tapaamiset harvenevat, Kaikesta kyläilystä on tehty niin suurimuotoista, että usein kutsua siirtää ja jääkin sohvalle tv:n ääreen. Eikä puhettakaan että voisi piipahtaa jonkun luokse yllättäen, niin kuin ennen tehtiin.
    Mukavaa päivää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse tavallaan kaipaan sellaista sponttaania vierailua. Tosin meillä on sukulaisia ja ystäviä, jotka ohiajaessaan monesti pysähtyvät kahville, mutta ne on tavallaan eriasia. Itse tykkään monesti suunnitella kaikkea kivaa tarjottavaa, joten ne ystävien vierailut pitää suunnitella ainakin parin päivän varoituksella :)

      Mukavaa alkavaa viikonloppua!

      Poista
  5. IHana Satu, ihana, rehellinen postaus. Melkein joka lauseen päälle nykytyttelin että olen niin samaa mieltä.
    Ystävät ovat tärkeitä joka päivä ja koitankin muistaa heitä tosi usein <3
    Olen koittanut päästä irti tuosta valmiiksi suunnittelusta ja elää välillä ihan extemporee ainakin vieraiden suhteen. Vaikka entinen ammattini puolesta osaan ja tykkään leipoa tosi paljon, ei aika tunnu riittävän kaikkeen joten vuoden sisällä olen löytänyt itseni osatamasta kaupasta valmista ja hyvin on valmiitkin kelvanneet, niin vieraille kuin emännällekin. Laskiaispullatkin jopa tein pakastealtaan pullista ja voin sanoa että omatekemät pullat olisivat olleet paljon tiiviimpää tavaraa, eli olin todella tyytyväinen pakastealtaan pulliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nanni. Hieman emmin painaa julkaise-nappia ja mietin minkälaisen reaktion saan aikaan, mutta uskalsin painaa...
      Jos joka päivä saa edes hiemanhöllennettyä tuota kamaa suunnittelua ja suorittamista, niin hyvä niin. Ja ihan oikesti ne kaupan pullat oli ihan älyttömän hyviä, joten kun mies aina toivoo pullaa, voi kipaista pakastimelle ja sanoa; ole hyvä. Ihan itse omin kätösin kaupasta kannoin :D

      Ihanaa viikonloppua sinulle ystäväni <3

      Poista
  6. Ihana sinä ja tarina. Kuulostaa kaikki todella tutulta. Ex tempore jutut on tosi yes, sellaiset ettei ehdi panikoida, mutta muuten kylään kutsumiseen näen paljon vaivaa, vaikka sitä ei ystävät varmaan huomaa, mutta siis se siivoaminen ja ruoanlaitta tai hih leivonta ei ole ominaisinta hommaa, joten nekin aina stressaa. Kivaa on kuitenkin aina. <3

    Sitten kun joku tulee ihan ex tempore, hei olen tässä vieressä, saanko tulla, niin en minäkään oleta, että ystävä olettaa, että täällä on kaikki tiptop tai pöytä koreana ja tämä on niin vapauttavaa. Tähän tilaan kun pääsisi muutenkin.

    Ihanaa ystävänpäivää tänäänkin, sillä ystispäivä on joka päivä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin, jos itse kutsun itseni lyhyellä varoitusajalla kylään, niin en oleta, että kaikki on tiptop ja voin vaikka viedä ne kahvipullat mennessäni.
      Ja vaikka työ ja 'tuska' on suuri, kun kutsuu ystäviä kylään, niinon se kaikki vaiva ihan mitätöntä verrattuna siihen, mitä siitä ystävien vierailusta saa itselleen!

      Ihania hetkiä jokaiseen viikonlopun päivään ystäväni <3

      Poista
  7. Ihana postaus ja voih, mitä kuvia <3 Hyvää ystävänpäivää, myös tänään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Ihanaa ystävänpäivää tänäänkin!

      Poista
  8. Ihana postaus ja mä rakastan näitä sun kahvikuppi/kukkakuvia <3

    Tuo iski niin totuuden ytimeen, että nykyään ei tahdo olla aikaa ystävien näkemiselle ja varsinkaan spontaanille kahvittelulle (vaikken edes ole kummoinen suorittajatyyppi). Se on se, että aina on jotain. Poikien harrastuksia, omia pitkiä työpäiviä, pakollisia kotihommia jne... Ja sitä omaakin aikaa olisi pakko jäädä, tai mulla katkeaa jaksaminen. Ystäviä tulee siis nähtyä harvemmin kuin haluaisi. Sitten olisi joukko ihmisiä, joihin olisi kiva tutustua paremmin ja yrittää nähdä, mutta sitten taas tulisi jotenkin syyllisyys siitä, että priorisoin uuden kaveruuden vanhan ja lujan ystävyyden edelle. Aargh..! Saadapa jostain lisätunteja ihan vaan sosiaalisia kuvioita varten.

    Hyvää ystävänpäivää vielä tänäänkin, sillä eikös sitä voi toivottaa kivoille tyypeille vaikka jokaisena päivänä :D <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, kirjoitit juuri sen mitä itse olen monesti ajatellut; Tuo halu tutustua uusiin ihmisiin, mutta rajallinenmäärä aikaa jaettavana kaikille... mies on joskus minulle sanonut, että sinulla ei taida olla edes ystäviä, kun taas tapaan jonkun muun nimisen kuin viimeksi :) meillä on eriävät mielipiteet ystävistä...No ongelma on juuri tuo...niin paljon ihania ihmisiä ja niin vähän aikaa...

      Joten hyvää ystävän päivää tänäänkin <3 :)

      Niin ja suurkiitos kuvakommentista, välillä minuun iskee inspiraatio kuvata noita kahvikuppikuvia ;)

      Poista
  9. Olen vähän (paljon..) huono jaksamaan mitään somen "hypetyspäiviä", joihin mun näkövinkkelistä kuuluu laskiaispullakuvat laskiaisena, Runebergin tortut Runebergin päivänä, sydämet, vaahtokarkit, suklaat, siirapit ja kaikki ylitsepursuavan pinkki ja punainen Ystävänpäivänä jne.. Ihan vaan sillä, että liika on liikaa ja tuntuu jotenkin niin hassulta ensin toivottaa nyt vaikkapa sitä hyvää ystävänpäivää ja sitten vastata vastatoivotukseen, että kiitos samoin ja sitä rataa. Mutta tänä vuonna päätin koulia itseäni ja jopa laitoin omanlaiseni Ystävänpäivätoivotuksen Instaan minäkin :). Ja päätin ajatella asiaa siltä kannalta, että olishan se loppupeleissä aika kurjaa sekin, jos kukaan ei toivottaiskaan yhtään mitään. Että parempi kuitenkin liikaa kuin ei ollenkaan.

    Mutta kiire mulla ei ole koskaan. Paitsi, jos meinaan myöhästyä jostain. On vaan välillä paljon tekemistä. Useimmiten ihan itse itselle järjestettyä. Että ajanpuutetta en voi omalla kohdallani syyttää siitä, että ei tule ystäviä (joita ei edes montaa ole) tavattua sen useammin. Kai se on enemmän jotain laiskuutta tai ihan vaan sitä, että ei aina edes tule ajateltua sitä mahdollisuutta, että mitäs jos kutsuiskin porukkaa meille. Yllätysvierailuista en tykkää, mutta se riittää, että soittaa, että oon tulossa, sopiiko? Kyllä sopii. Mutta jos eka soitto on ovikellon soitto, niin se ei aina osu sellaiseen saumaan, että olisi pelkästään iloinen yllätys. Voi olla jotain Introvertin ominaisuuksia tämmöinen, että mun pitää aina ehtiä varautua kaikkeen henkisesti edes pieni hetki :)

    Ihanat sinisen sävyt sulla kattauksessa. Tulee ihan kesä-olo.

    Mukavaa tulevaa viikonloppua ystäväni <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voih, olenko missannut sun toivotuksen, asia pitää korjata...
      Ja missaus on juuri siksi, kun en vaan jaksa aina ajoittain näitä hypetyksiä. Meillä ei edes kunnolla juhlita äitienpäivää, koska olen siitäkin 'avautunut'...Hirvee haloo ja hössötys yhdestä päivästä ja äiti nostetaan jalustalle päiväksi, jotta se jaksaa taas passata ja hoitaa seuraavat 364 päivää toisia ;) No onhan se tietysti tyhjää parempi sekin...
      Olen tehnyt noita testejä ja olen sellainen puoliväli-ihminen eli ambivertti...mutta mieluumin se pikainen soitto puhelimella, kuin ovikellon soitto...tuo pieni henkinen valmistautuminen ei olisi yhtään pahitteeksi minustakaan :)

      Kiitos, en ajatelut kuvatessa kesää, vaikka häivähdys aurinkoa näkyikin kuvatessa. Oikeastaan kesä vois jo tulla, siis nopeammin.

      Rentouttavan laiskaa viikonloppua ihana ystäväni <3

      Poista
  10. Mä en ole enään vuosiin leiponut. Ystävät tulevat kyläilemään, mä tarjoan kaupasta ostettuja valmiita tai paistovalmiita tarjottavia. Hyvin on maistunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kaikki tajottava varmasti vieraille kelpaa, koska uskon, että he tulevat tapaamaan teitäeikä tarjottavaa :)

      Oikein mukavaa alkavaa viikonloppua sinulle Tuija <3

      Poista
  11. Ihan oli taas kuin omasta kynästä ♥ Suorittaja löytyy täältäkin ja aina vaadin itseltäni ihan liikaa, vieraat ovat ihan tyytyväisiä kaupan leivonnaisiin eikä kukaan muu odotta sitä seitsemää itse tehtyä sorttia-kuin minä itse. Lohdullista etten ole yksin, tosin nykyään vieraita käy harvakseltaan entiseen verrattuna, kun moni elää ruuskavuosia omine kiireineen.

    Ihan kattaus kuvissa, kiitos Satu blogiystävyydestä ja hyvää tätäkin päivää, onhan ystävänpäivä joka päivä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, olipas kiva kuulla, että on muitakin, jotka samoja ajatuksia miettivät, kiitos maiccu <3

      Välillä tuntuu, että vaikka ei olisi niitä kiireitä, niin ei vaan huvita tai jaksa, haluaa vain kaivautua sohvankulmaan viltinalle. Kummasti ne ystävän tapaamiset kuitenkin piristää ja voimaannuttaa!

      Toivon sinulle oikein mukavaa viikonloppua ja ystävyyttä jokaiseen päivään <3

      Poista
  12. Minä tykkään leipoa kun ystäviä/ystävä tulee kylään. Välillä kyllä on ihan asiallista vähän oikaista näissä leivontajutuissakin.
    Ihanaa torstai-iltaa ja myöhästynyttä ystävänpäivää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieluumin aina tarjoaisi niitä omia leipomuksiaan, mutta onneksi on 'lupa' myös oikaista ja voihan niitä kaupan juttuja hieman tuunatakkin ;)

      Kiitos, erinomaista ystävänpäivää tänäänkin <3

      Poista
  13. Mikään ei ole parempaa kuin ihmisten kohtaaminen face to face. Silloin unohdetaan tekniset laitteet, nurkkien sotkut ja keskitytään oleelliseen, toisen ihmisen kuunteluun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta ja puhelimen voi oikeasti laittaa sivuun ja jopa kiinni, eikä joka kupista kahvia tarvitse ottaa kuvaa :)
      Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle Pauliina!

      Poista
  14. Olipa ihana postaus, kiitos tästä. On niin tärkeää että on ystäviä tai ainakin yksi. Silloin ei ulkoisilla puitteilla ole merkitystä. Kauniit kuvat! - Hyvää viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Toivttavasti jokaisella olisi edes se yksi <3

      Kiitos ja mukavaa uutta alkavaa viikkoa!

      Poista
  15. Välillä haaveilen ihanasta yhteisöllisyydestä, joka oli 80-luvulla. Silloin saatettiin hypätä auton kyytiin ja tehdä kylästelyreissu ilman ennakkosuunnitelmia. Jos kukaan ei ollut kotona, mentiin seuraaville ystäville. Nykyään pitää sopia kaikki viikkoja ennen :D Upeat kuvat <3 Ihanaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyään ei toddellakaan ole helppoa vain mennä 'kutsumatta' kylään. Tulee olo, että tekee jonkin 'rikoksen' ja pahan teon, kun ilmestyy oven taakse ja on vielä kahvia vailla ;)
      Voit huoletta hypätä autoon ja hurauttaa meille kyläreissulle! Kyllä aina jotain kahvipöytään saadaan ;D

      Kiitos Kati. Aurinkoista viikkoa sinulle <3

      Poista
  16. Vähän myöhässä luen juttuasi, mutta miten totta joka sana! Ystävyys on mahdottoman tärkeä asia, mutta miksi ihmeessä sitä ajautuu aina ahdistumaan, siitä että en ole leiponut enkä imuroinut, eihän sitä voi ketään kutsua... ikinä en kuitenkaan itse kyläreissulla mieti toisten nurkkien pölytilannetta, tai kuka ne pullat on leiponut. Toi kalsarisillaan kyläily kyllä alkoi hymyilyttään; meillä kun isäntä saattaa töistä tullessaan silpaista aika vähille vaatteille jo eteisessä, eikä aina muista varmistaa, onko yläkerrassa vieraita kaffeella .Any way, kiittimet ristiin kaikista ystävistä ihan vuoden jokaisena päivänä! Hyvää loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, meinasin unohtaa vastata sinulle ihana ystäväni <3 Ja oikeastaan juuri ihana isäntänne tuli mieleeni noista kalsareista kirjoittaessani <3 ;D Ja jos jossain on imuroimatta ja pölyt pyyhkimättä, niin sehän on vain merkki, että on muutakin elämää kuin siivoamista!

      Aurinkoista viikonlopun jatkoa teille <3

      Poista

Kiitos vierailusta ja kommentit piristävät!

Blogitekstisuositus

Viimeinen #kukkailottelu ja Blogimuutoksia

Somelomani taitaa olla ohi.  Viimeiset pari päivää olen vääntänyt mielessäni ja ihan fyysisesti uutta blogipohjaa. Lomailun ohessa ...